Maatalous

Maatalousyrittäjien työn ilo on lisääntynyt ja stressi ja masentuneisuus vähentyneet

Nuorimmat eli alle 40-vuotiaat yrittäjät kokevat eniten työtyytyväisyyttä ja työn iloa.
Pekka Fali
55 prosenttia kyselyyn vastanneista ilmoitti olevansa tyytyväisiä nykyiseen työhönsä maatalousyrittäjänä.

Maatalousyrittäjien työhyvinvointi on kohentunut. Aiempaa useampi kokee työn iloa ja aiempaa harvempi psyykkistä oireilua ja stressiä.

Mela teetti Kantar TNS Agrilla kyselyn, jolla selvitettiin, millaiseksi maatalousyrittäjät itse kokevat tämänhetkisen työhyvinvointinsa. Kysely on jatkoa vuonna 2017 ja 2019 kerätylle Datalaari-tutkimukselle.

Neljän vuoden aikajaksolla on nähtävissä positiivista kehitystä lähes kaikilla mittareilla mitattuna.

Yli puolet, 55 prosenttia, vastaajista ilmoitti olevansa tyytyväisiä nykyiseen työhönsä maatalousyrittäjänä. Vuosina 2017 ja 2019 vastaava luku oli 51 prosenttia.

Työn iloa ilmoitti kokevansa 57 prosenttia vastaajista. Vastaavat luvut olivat 53,5 prosenttia vuonna 2017 ja 55 prosenttia vuonna 2019.

Nuorimmat eli alle 40-vuotiaat yrittäjät kokevat eniten työtyytyväisyyttä ja työn iloa.

Maatalousyrittäjien työkykyarvio on myös kohentunut.

Asteikolla 0–10 vastaajien itse kokema työkykylukema oli 7 vuonna 2017. Vuonna 2019 se oli 7,3 ja tänä vuonna 7,4.

Vastaajilta kysyttiin, ovatko he kokeneet viimeisen kuukauden aikana pitkäkestoisesti muistin tai keskittymiskyvyn heikentymistä, masentuneisuutta, voimattomuutta, väsymystä tai uniongelmia. Näissäkin on tapahtunut käännös parempaan.

Yleisimmin koettu oire oli voimattomuus tai väsymys, joka on vähentynyt 47 prosentista 39 prosenttiin.

Ärtyisyyden tai kiukkuisuuden raportoitiin vähentyneen 40,5 prosentista reiluun kolmeenkymmeneen prosenttiin.

Myös masentuneisuus on vähentynyt. Vuosina 2017 ja 2019 noin neljäsosa vastaajista ilmoitti kokeneensa masentuneisuutta, nyt sitä raportoi kokevansa enää 19 prosenttia vastaajista.

Uniongelmat ovat psyykkisistä oireista ainoita, joiden suhteen ei ole havaittavissa muutosta.

Eniten psyykkisiä oireita raportoivat eläintilalliset.

Myös stressin kokeminen on vähentynyt neljän vuoden seurantajakson aikana.

Nyt stressiä ilmoitti kokevansa melko tai erittäin paljon 16 prosenttia vastaajista, kun vuonna 2017 näin kertoi neljännes ja vuonna 2019 reilu viidennes vastaajista.

Stressin ja psyykkisten oireiden kokeminen on vastausten perusteella yleisempää eläintiloilla kuin vilja- tai muilla kasvinviljelytiloilla.

Myös tilakoko ja yrittäjän ikä vaikuttavat stressiin. Enemmän stressiä ja psyykkisiä oireita raportoitiin suuremmilla tiloilla ja alle 40-vuotiailla yrittäjillä.

"On hienoa huomata, että työhyvinvoinnissa näkyy kohenemista", toteaa Melan työkykytiimin vetäjä Pirjo Saari.

"Uskaltaisin ajatella, että myönteiset tulokset erityisesti psyykkisen oireilun vähenemisestä kertovat siitä, että apua on osattu hakea aiempaa enemmän muun muassa Välitä viljelijästä -projektin kautta. Samoin tuloksista voi olla luettavissa se, että maatalousyrittäjät ovat selvinneet koronavuodesta keskimääräistä paremmin."

Saari toteaa, ettei tulos tarkoita sitä, etteikö työhyvinvoinnin saralla riittäisi edelleen töitä.

"Vaikka maatalousyrittäjien koettu työkyky on noussut, on se edelleen matalampi kuin muilla ammattiryhmillä. Työ on fyysisesti raskasta ja tapaturma-altista, joten ennaltaehkäisevään työhön tulee panostaa. Henkisen kuormituksen vähentämisen lisäksi töitä pitää tehdä myös fyysisen työkyvyn kohentamiseksi ja tapaturmien torjumiseksi."

Kysely toteutettiin nettikyselynä osana Kantar TNS Agrin toteuttamaa Datalaari-tutkimusta. Vastauksia kyselyyn saatiin 932 kappaletta.

Vastaajista 148:n päätuotantosuunta oli lypsykarjatalous, 92:n muu nautakarjatalous, 37:n sikatalous, 451:n viljanviljely, 127:n muu kasvinviljely ja 77:n muu tuotantosuunta.

Lue lisää

Rekka-auton ohjaamossakin voi vältellä istumisen haittoja – ääreisverenkierto lähtee liikkeelle pienellä jumpalla

Epäsäännöllinen työaika lisääntyy palvelualalla – hyvä vuorosuunnittelu on silloin työntekijän hyvinvoinnin kannalta erityisen tärkeää

Tylsistyminen on lisääntynyt etätyössä, mutta työn imu ja työkyky alentuneet myös lähityössä – pitkittynyt korona-aika on koetellut erityisesti nuorten aikuisten työhyvinvointia

Yhdessä selvitään