Maatalous

Viljelijöiden ilmastokoulutuksille on iso tilaus – "He tunnistavat parhaiten asiat, jotka nousevat uhiksi"

Suomalaisen FFD ry:n työpaja-malli on jo käytössä myös muilla kehitysjärjestöillä.
FFD / Tiina Huvio
Oman taimiston perustaminen on yksi esimerkki ratkaisuista, joilla tuottajat voivat paikallisesti laskea ilmastonmuutokseen liittyviä riskejä.

Ilmastonmuutokseen sopeutumiseen ja sen torjuntaan tarjotaan jos jonkinlaisia malleja ja ratkaisuja. Yleensä kuvio menee niin, että kansainvälisesti rahoitettu järjestö tai hanke tarjoaa muualla toimivia ratkaisuja ja tuo asiantuntemusta ulkoapäin. Ratkaisujen toimivuus köyhissä talouksissa maaseudulla ei kuitenkaan ole taattu.

Se on siis se monta kertaa kuultu tarina kaivoon kannetusta vedestä.

Suomalainen maaseudun kehitysjärjestö FFD ry (Food and Forest Development Finland) näyttää kuitenkin onnistuneen kehittämään mallin, joka toimii.

Viljelijöitä ja pienmetsänomistajia kerätään omalla alueellaan työpajoihin. Niissä he pohtivat itse ohjatusti keinoja varautua ilmaston muuttumiseen, jonka vaikutukset ovat monissa päiväntasaajaa lähellä sijaitsevissa maissa jo hyvin konkreettisesti läsnä.

”Selvä tarve tälle on. Kun viljelijät on ylipäätään kutsuttu keskustelemaan ilmastoasioista, heillä on valtavasti tietoa. Paikalliset sään ääri-ilmiöt ja luontoa koskevat kehityskulut ovat heille merkittäviä tapahtumia. Siksi he muistavat ne hyvin ja kykenevät parhaiten arvioimaan, miten asiat ovat muuttuneet”, FFD:n ilmastoasiantuntija Noora Simola toteaa.

”Se, että tuottajat pääsevät yhteen, on jo usein itsessään arvokasta. He tunnistavat parhaiten asiat, jotka nousevat uhiksi heidän näkökulmastaan.”

Liikkeelle lähdetään paikallisten ääri-ilmiöiden esiintymisestä ja siitä, miten säämuutokset ovat viime vuosina vaikuttaneet luonnon kiertokulkuun, kasvukauden ilmiöihin ja vaikka infrastruktuuriin, kuten teihin ja rakennuksiin.

Näiden perusteella hahmotetaan yhdessä oman alueen ja sektorin suurimmat riskit sekä mietitään parhaita ja toteuttamiskelpoisimpia keinoja niiden madaltamiseen.

Toteuttamiskelpoisuutta arvioidaan useasta näkökulmasta: paljonko tarvitaan työaikaa ja millaista osaamista tarvitaan, kuinka paljon tarvitaan muita toimijoita mukaan ja mikä on rahoituksen tarve.

Näin saadaan kartoitettua oleellisimmat ja tehokkaimmat keinot, joihin kannattaa ruokaturvan ja muun luonnonvarojen tuotannon kannalta keskittyä.

Osan niistä viljelijät pystyvät toteuttamaan itsekin, osaan tarvitaan luonnollisesti laajempaa rahoituspohjaa.

Esimerkkejä paikallisesti toteutettavista voivat olla kastelujärjestelmien rakentaminen, paikallisen taimiston perustaminen uusien lajikkeiden testaamiseksi ja lisäämiseksi, vuoroviljely ja parempien varastotilojen rakentaminen.

Tämän jälkeen tuottajien paikalliset ja alueelliset järjestöt voivat selvittää paikallis- ja aluehallinnon kanssa edelleen, mistä ilmasto-ohjelmista tuottajat voisivat puuttuvaa rahoitusta ja asiantuntija-apua saada.

”Lopputulema työpajoissa on, että tuottajat näkevät listan toimenpiteitä, joilla he voivat helpottaa omaa tilannettaan. Se luo jo itsessään toivoa, sillä ilmastonmuutokseen liittyy isoja riskitekijöitä, joiden taakka on köyhissä maissa ihan suhteeton.”

FFD:n ohjelmassa koulutetaan alueiden asiantuntijoita siihen, kuinka työpajoja vedetään niin, että paikallisesti niistä saadaan täysi hyöty irti. Alueelliset kouluttajat toimivat eri maissa järjestöissä, jotka tukevat paikallisia viljelijäjärjestöjä ja metsätuottajien osuuskuntia.

Malli on rakennettu niin, että se ohjaa kouluttajaa keräämään oleelliset tiedot ja käsittelemään sopeutumisvaihtoehtoja, vaikka hänellä ei olisi vahvaa asiantuntijuutta ilmastoasioista.

”Käymme heidän kanssaan läpi kaikki tärkeät käsitteet kuten ilmastonmuutoksen peruskäsitteet, riskinarvioinnin ja sopeutumisen teoriaa”, Simola kertoo.

Keskeistä on, että kouluttajat kykenevät saamaan työpajoihin mukaan ja niissä ääneen myös ne ryhmät, jotka saattavat olla ilmastoriskeille erityisen haavoittuvaisia, kuten naiset ja etniset vähemmistöt.

Kouluttajia oli tarkoitus alkaa viime vuonna perehdyttää koulutustilaisuuksissa paikan päällä. ”Olisi käyty läpi näitä harjoituksia läpi ja sitä, kuinka toteuttaa ne viljelijöiden kanssa. Sitten tuli korona, ja jouduimme keksimään vaihtoehtoisen tavan toteuttaa kouluttajien perehdytykset verkossa.”

Työpajoissa tarvittava materiaali tehtiin alun perin englanniksi, espanjaksi ja ranskaksi, joista se on käännetty jo useille kielille, kuten esimerkiksi nepaliksi ja swahiliksi Tansaniassa.

Tarpeesta kertoo osaltaan se, että noin puolessa vuodessa on jo 22:ssa eri maassa järjestetty koulutuksia ja niissä on ollut mukana 98 kouluttajaa. Työpajoihin on osallistuttu niin Afrikasta, Aasiasta, Latinalaisesta Amerikasta kuin Euroopasta.

Koulutuksiin on Noora Simolan mukaan suorastaan jono, kun FFD:n lisäksi samaa mallia ovat jo käyttäneet Agricordiin kuuluvat sisarjärjestöt hankkeissaan. Maailman ruoka- ja maaseutujärjestö FAO kartoittaa sen käytön laajentamista.

Samoin muut suomalaiset kehitysjärjestöt Fingon kautta ovat olleet siitä kiinnostuneita, sillä ilmastonmuutoksen tunnistamiseen näin konkreettisella tavalla paikallisten tuottajien näkökulmasta ei ole aiemmin ollut työkaluja.

Idea ilmastonmuutoskoulutuksiin syntyi FFD:ssä, jonka hankkeissa on liki yhdeksän toimintavuoden aikana konkreettisesti nähty, kuinka ilmasto on muuttunut.

”Se on kumppanijärjestöissämme ja heidän tuottajiensa arjessa näkynyt jo pidempään ja on suora uhka perheiden toimeentulolle”, ilmastoasiantuntija Noora Simola toteaa.

Simola muistuttaa, että maanviljelijöiden toimeentulo on kaikkialla maailmassa sääherkkää. Metsänkasvatus ei ole yhtä riippuvainen suotuisista säistä, mutta myrskyalueilla siinäkin on omat ongelmansa. Näihin kuuluvat esimerkiksi Vietnamin keskiosat, joiden metsätaloudesta MT uutisoi viime vuonna (MT 29.5.2020).

Suomalaisten maaseutujärjestöjen (MTK, SLC, Pellervo ja ProAgria) perustama FFD pyrkii tukemaan viljelijöitä ja metsänomistajia, jotta nämä voivat kehittää elinkeinojaan ja poistaa köyhyyttä.

Monissa köyhemmissä maissa viljelijöille ja metsätuottajille ei ole samalla tavalla tarjolla neuvontaa kuin Euroopassa. Sitä ei ole tarjolla myöskään ilmastokysymyksistä, joiden vaikutuksia ylipäätään vasta kartoitetaan ja analysoidaan.

”Havaitsimme, että tarvitaan työkalupakki, joka on tarpeeksi helppo käyttää paikallisesti. Samalla sillä pitää kuitenkin pystyä keräämään systemaattisesti kullekin alueelle ja elinkeinoille oleellisia tietoja.”

Simola ja hänen kollegansa Agricordiin kuuluvissa muissa maaseudun kehitysjärjestöissä eivät löytäneet vastaavaa, pientuottajien arkeen sopivaa mallia mistään.

Kun viljelijöiden, metsäntuottajien ja kalankasvattajien käyttöön sopiva työpaja on nyt käytössä, seuraava vaihe FFD:n ja Agricordin asiantuntijoilla on pohtia, miten tuottajajärjestöt ja -osuuskunnat pystyvät paremmin vastaamaan ilmastonmuutoksen haasteisiin.

”Siihen nyt kehitämme vastaavaa työkalua. Miten kestäviä viljelijäorganisaatiot ja laajemminkin yhteisöt ja tuotantoketjut ovat? Pystytäänkö niissä toimimaan tehokkaasti edunvalvojana ilmastopolitiikassa niin, että ilmasto-ohjelmista ja kannustamista hyötyisivät myös maaseudun tuottajat?” Simola kuvaa keskeisiä kysymyksiä.

FFD / Noora Simola
Viljelijöille ja metsänomistajille suunnatuissa työpajoissa kootaan paikallisesti tietoa ilmaston muuttumisesta ja siitä aiheutuvista riskeistä. Kuva on Nepalista.

FFD ja Agricord

  • FFD ry:n ovat perustaneet vuonna 2012 tuottajajärjestöt MTK ja SLC, osuustoimintajärjestö Pellervo ja maaseudun neuvonnasta vastaava ProAgria.
  • FFD tukee viljelijöitä ja metsänkasvattajia ja heidän järjestöjään elinkeinojen kehittämiseksi ja köyhyyden poistamiseksi.
  • Lisäksi FFD tukee ilmastomuutokseen sopeutumista ja sen hillintää maaseudun yrityksissä.
  • Hankkeita on ollut muun muassa Mosambikissa, Etiopiassa, Nepalissa, Keniassa, Hondurasissa, Tansaniassa ja Vietnamissa.
  • Jäsenjärjestöjen ja yksityisten lahjoittajien tuen lisäksi FFD saa työhönsä varoja Suomen, Belgian, Ranskan sekä Euroopan unionin kehitysyhteistyövaroista.
  • EU-rahoitus toteutetaan kansainvälisen maatalousrahaston IFAD:in teknisellä tuella.
  • Uusien ohjelmakausien rahoitushaut ovat juuri meneillään.
  • Agricord toimii Belgiassa ja siihen kuuluu FFD:n lisäksi 11 muuta maaseudun kehittämisjärjestöä Euroopasta, Pohjois-Amerikasta, Aasiasta, Afrikasta ja Latinalaisesta Amerikasta.
Lue lisää

Alle viiden hehtaarin tilat tuottavat merkittävän osan maailman ruuasta – pienviljelijät päättävät kuinka suuressa osassa maapalloa peltoja ja puita käytetään

Metsänhoidon suositukset täydentyvät ilmastokestävyydellä – tarjoavat jatkossa neuvoja ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen

Väitös: Ilmastonmuutos vähentää juuriston ravinnonottokykyä männyillä

Viime viikolla julkistettu Nobel-palkinto palautti näkökulman rauhanteon ytimeen: Ilman ruokaa ja elinmahdollisuuksia konflikteja ei torjuta