Maatalous

Ilmastonmuutos vaikuttaa myös maaperän kuntoon – tuottajajärjestöt vastaavat haasteeseen toimenpideohjelmalla, jonka tavoitteena turvata tuottavat ja puhtaat pellot ja metsät

Suurin huoli kohdistuu tutkimuksen puutteisiin. Perustutkimuksessa ja soveltavassa tutkimuksessa on mittavia aukkoja, joihin yhteiskunnan pitää kiireesti vastata, MTK:n ympäristöjohtaja korostaa.
Kuvat: Sanne Katainen, Lari Lievonen, Markku Vuorikari
Liisa Pietola ei kannata pakottavaa lainsäädäntöä esimerkiksi kyntöön liittyen. Hänen mukaansa maanomistajat tuntevat omat maansa parhaiten.

MTK ja sen ruotsinkielinen sisarjärjestö SLC julkistivat tiistaina neljännen, maaperäkysymyksiin pureutuvan ympäristöohjelmansa.

Ohjelmaan on koottu 62 toimenpidettä, joilla voidaan turvata maaperän puhtaus ja tuottavuus sekä kotimainen huoltovarmuus muuttuvissa ilmasto-olosuhteissa.

Maa- ja metsätalous paitsi ovat riippuvaisia maaperästä myös hyödyntävät maaperää.

Riskeistä puhuttaessa niille on usein tarjolla syntipukin rooli.

”Me haluamme osoittaa, että kolikolla on myös kääntöpuoli. Maaperän elinvoimaisuus turvataan parhaiten kestävällä maa- ja metsätaloudella”, MTK:n ympäristöjohtaja Liisa Pietola korostaa.

”Kaiken ytimessä on tuottava peltomaa ja sen aktiivinen hoito”, MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila tiivistää.

Maaperäohjelmalle annettu nimi, Paluu juurille, kuvaa Marttilan mukaan kiteyttää erinomaisesti ohjelman ydinsanoman, viljelijän ja maanomistajan suhteen maaperään.

”Maaperä on tärkein resurssimme. Se ei toimi automaattisesti vaan siitä täytyy pitää jatkuvasti hyvää huolta.”

Samaa korostaa viljelijä Johannes Tiusanen.

”Usein ajatellaan, että viljelykasvit ovat ennen muuta säiden armoilla. Enemmän kuin säiden armoilla kasvit ovat kuitenkin maaperän armoilla.”

Kasvien käyttämästä vedestä vain yksi kolmannes on hänen mukaansa peräisin sateista. Kolmannes tulee kevään sulamisvesistä.

Jäljelle jäävä kolmannes kasvin pitää pystyä saamaan maaperästä. Se edellyttää, että maan rakenne on kunnossa.

Pietolan mukaan maaperää suojellaan parhaiten huolehtimalla sen toiminnoista.

Toiminnoilla hän viittaa paitsi maan rakenteeseen eli biologisiin, fysikaalisiin ja kemiallisiin ominaisuuksiin myös ihan konkreettiseen puhtauteen. Haitallisten aineiden kulkeutuminen maaperään esimerkiksi lannoitteiden, maanparannusaineiden ja kasvinsuojeluaineiden mukana pitää estää jatkossakin.

Tehokkaimmin maaperän kunnosta huolehditaan Pietolan mielestä ennemmin vapaaehtoisuuteen perustuvilla toimilla kuin rajoittamalla tai estämällä toimintaa lainsäädännöllä. Hän ei siten kannata tiukkoja päivämäärärajoja tai vaikkapa maan kyntämisen kategorista kieltämistä.

”Täytyy muistaa, että esimerkiksi sääolosuhteisiin ei viljelijä voi itse vaikuttaa. Siksi viljelijän on voitava itse oman ammattitaitonsa pohjalta tehdä päätöksiä, jotka tuottavat parhaan mahdollisen lopputuloksen juuri vallitsevissa olosuhteissa.”

Merkittävänä riskinä maaperän kunnolle on myös maan hallinnointiin liittyvä epävarmuus. Maan kasvukuntoon panostavan viljelijän on voitava olla varma siitä, että hänellä on jatkossakin hallintaoikeus maahan.

Pietola muistuttaa, että Suomen pelloista 40 prosenttia on vuokramaita. Liian lyhyet vuokrasopimukset aiheuttavat epävarmuutta, joka heijastuu viljelijän halukkuuteen satsata pitkäjänteisesti maan kasvukuntoa parantaviin toimiin.

Viljelijä, metsänomistaja Niclas Sjöskog Pedersörestä puolestaan nostaa esiin huolensa metsiin liittyvissä keskusteluissa yhä tiuhemmin esiintyvästä omistuksen kyseenalaistavasta sävystä.

”Yhä useammin puhutaan ’meidän metsistä’. Omistusoikeus on Suomen metsätalouden kulmakivi. Viidenkymmenen viime vuoden aikana toteutunut kehitys on perustunut kokonaan yksityisomistukseen”, hän korostaa ja viittaa tuntuvaan vuotuisen kasvun lisääntymiseen.

”Se on niin hurja kasvu, ettei sellainen olisi ollut mahdollista ilman metsänomistajia, jotka ovat pitäneet huolta omastaan.”

Sjöskog itse kertoo jo 20 vuoden ajan lisänneensä maaperäohjelman suosittelemaa lehtipuukasvustoa metsissään.

”On kuitenkin vaikea ennustaa, mitä ostajat haluavat tulevaisuudessa. Tämä on hyvin pitkäjänteistä työtä.”

Vaikka MTK:n ja SLC:n maaperäohjelman lähtökohta on maa- ja metsätilatasolla, ohjelma pyrkii vaikuttamaan maaperäasioiden poliittiseen valmisteluun, MTK:n Marttila korostaa.

Erityisesti se muistuttaa valtavasta tietovajeesta, jota yhteiskunnan pitäisi paikata sekä perustutkimuksella että soveltavalla tutkimuksella.

”Ohjelma tuo esiin lukuisia maatalous- ja metsäpolitiikan kysymyksiä ja asioita, joista tarvitsemme lisää tutkimukseen perustuvaa tietoa. Mielihyvin soisi ohjelman kuluvan myös virkahenkilöiden ja poliitikkojen käsissä.”

Pietolan mukaan tietovaje on huutava. Hän on hyvin huolestunut siitä, että kotimaisen tutkimustiedon puutetta paikataan ulkomaisilla tutkimustuloksilla. Näin ei voida toimia, hän korostaa.

”Me emme voi vain ottaa sellaisenaan käyttöön tuloksia, joita on saatu ulkomailla tehdyissä tutkimuksissa. Meillä on nuori, jääkauden jälkeen muodostunut maaperä, jolla on omat erityispiirteensä.”

Oma lukunsa on vanhentunut tutkimus, joka ei vastaa enää muuttuvan ilmaston haasteisiin.

Johannes Tiusanen muistuttaa, että pellot ovat yksilöitä.

”Sillä historiallisella tutkimustiedolla, jota on karttunut Viikistä, Jokioisista ja Vihdistä, on hyvin vähän käyttöä enää tulevaisuudessa.”

Marttilan mukaan ohjelma on Suomi-painotteinen mutta tuottajajärjestöjen aiempien ympäristöohjelmien tavoin se käännetään englanniksi ja siitä viestitään kattavasti myös Euroopassa.

”Jokainen ohjelma tähän asti on saanut todella laajaa huomiota kansainvälisesti. En epäile, etteikö samalla tavalla käy maaperäohjelman kanssa.”

Lue myös:

Tuottajajärjestöt julkaisivat vesiohjelman: Vesiensuojelussa tarvitaan valuma-aluekohtaisia ja tarpeen mukaan kohdennettuja toimia

MTK:n ilmasto-ohjelman luonnos esittää maksua pellonraivaukselle – koskisi kaikkia maankäytön muutoksia

MTK:n ilmastokartta: Maatalouden hiilipäästöt voisivat vähentyä jopa 42 prosenttia vuoteen 2035 – ei vaatisi muutoksia ruokavalioon

MMM: Maankäytön ilmasto-ohjelma ei pyri rajoittamaan tai velvoittamaan maanomistajia – kehitteillä tapoja ja kannustimia ilmastoystävälliseen maankäyttöön

Lue lisää

Maatilan hiilivirrat näkyviksi – "Hiililaskuri voi olla faktoihin perustuva vastaisku mollaajille"

MTK:n metsäjohtaja: "EU:n metsästrategiasta puuttuu kunnianhimoa"

"EU:n ilmastopaketti tuo maatalouden hiilensidonnan näkyviin, mutta metsät tuntuvat olevan yhteistä omaisuutta", MTK:n puheenjohtaja arvioi

Cap-uudistuksesta toivotaan syntyvän sopu tällä viikolla – MTK:n huolena turvemaat, paljaan maan kielto, viljelykiertovaatimus ja tuen siirto suurilta pienille tiloille