Politiikka

MTK:n ilmastokartta: Maatalouden hiilipäästöt voisivat vähentyä jopa 42 prosenttia vuoteen 2035 – ei vaatisi muutoksia ruokavalioon

Mallissa pääosassa on yksivuotisten kasvien turvemaaviljelyn lopettaminen ja hiilensidonnan lisääminen kivennäismailla.
Petteri Kivimäki
Maataloustuottajien keskusliittojen MTK:n ja SLC:n luonnonvarakeskus Lukelta tilaama selvitys maatalousalan hiilipäästöjen vähentämispoluista julkaistiin tänään keskiviikkona.

MTK tarjoaa selvityksessä kolme mahdollista kehityskulkua, sekä niiden vaikutuksia maatalouden hiilituotantoon ja kustannuksia. Ilman lisätoimia maatalouden CO2 ekvivalenssit päästöt vähenevät vuoteen 2035 mennessä vain noin viisi prosenttia.

Ensimmäisessä ilmastoskenaariossa maatalouden päästöt vähenisivät 29 prosenttia vuoteen 2035 ja 38 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Vielä kunnianhimoisemmassa toisessa skenaariossa päästöt vähenisivät 42 prosenttia vuoteen 2035 ja peräti 72 prosenttia vuoteen 2050.

Maataloustuottajien keskusliittojen MTK:n ja SLC:n luonnonvarakeskus Lukelta tilaama selvitys maatalousalan hiilipäästöjen vähentämispoluista julkaistiin tänään keskiviikkona.

Kaikissa skenaarioissa oletetaan viime vuosien trendeihin perustuen, että punaisen lihan kulutus Suomessa laskee vuoteen 2035 mennessä noin 20 prosenttia, ja maidon ja sen jalosteiden kulutus 10 prosenttia. Vastaavasti broilerinlihan kulutuksen odotetaan nousevan 20 prosenttia.

Sianlihatuotannon ei kuitenkaan ennusteta laskevan, vaan viennin kasvavan. Lypsylehmien määrän ennustetaan laskevan noin 17 prosenttia, mikä vähentää myös naudanlihan tuotantoa kymmenisen prosenttia. Keskituotoksen kasvaessa maidon tuotantomäärät pysyisivät kuitenkin kutakuinkin nykyisellä tasolla.

Hiilidioksidisäästöjä syntyisi ennen kaikkea maankäytön muutoksilla. Yksivuotisten kasvien viljelyä turvemailla vähennettäisiin ensimmäisessä skenaariossa nykyisestä 94 000 hehtaarista 11 000 hehtaariin.

Samalla uuden turvemaan raivaus pysäytettäisiin pysyvästi 800 hehtaarin vuositasolle. Heikkotuottoisia turvemaita ennallistettaisiin kosteikoiksi ja säätösalaojitettaisiin märän viljelyn pelloiksi.

Noin 10 000 hehtaaria matalatuottoisinta turvemaata ja peräti 30 000 huonoa kivennäismaata metsitettäisiin, mikä tuottaa vain vähän hyötyjä ensimmäisen 20 vuoden aikana, mutta kasvavaa hyötyä siitä eteenpäin.

Satojen odotetaan kasvavan 10 prosenttia vuoteen 2035 ja 15 prosenttia vuoteen 2050. Tämä vapauttaa viljan- ja tuotantonurmien viljelyssä olleita peltoja kumpaakin noin 200 000 hehtaaria. Vapautuneesta maasta noin 100 000 hehtaaria käytettäisiin herneen, härkäpavun ja öljykasvien viljelyn lisäämiseen, jolloin ulkomailta tuotavien valkuaislisine tarve vähenee.

Lisäksi viherlannoitusnurmien, biokaasutuotantoon menevien nurmien ja ympäristönhoitonurmia sekä maanparannuskasveja sisältävien kesantojen määrä kasvaa.

Toimet kunniahimoisemmassa toisessa skenaariossa olisivat samankaltaisia, mutta laajempia. Esimerkiksi turvemaita ennallistettaisiin reilusti enemmän, ja Etelä-Suomen biokaasunurmia toteutettaisiin kolminkertainen määrä ensimmäiseen skenaarioon nähden.

Molemmissa poluissa maanviljelyskäytössä olevat kivennäismaat käännettäisiin hiilinieluksi jo vuoteen 2035 mennessä.

Biokaasuun ja aurinkoenergiaan investoiminen lisäisi tilojen energiaomavaraisuutta, ja nurmesta ja lannasta tehdyllä mädätteellä voitaisiin polttoaineiden ohella lisätä kierrätysravinteiden osuutta tuontilannoitteiden kustannuksella. Energiankulutuksen osuus maatalouden hiilipäästöistä on kuitenkin pieni.

Toteutuakseen ilmastoskenaariot edellyttävät useiden eri asioiden onnistumista. Molemmissa skenaarioissa tärkeää on maatalouden kestävän tehostamisen onnistuminen.

Selvityksen toteuttanut Luke pitää kuitenkin erityisesti ensimmäistä ilmastoskenaariota toteuttamiskelpoisena ja jopa realistisena nykyisen tiedon valossa. Tärkeintä ovat toimivat kannustimet niin, että maanviljelijät hyötyvät taloudellisesti ympäristöystävällisestä viljelystä.

Suuria ovat myös muutoksen sosiaaliset ja kulttuuriset muutokset. Tiloilla on erilaiset lähtökohdat ja potentiaalit toteuttaa ilmastotoimia ja hyötyä niiden mahdollisesta tukemisesta. Myös maatalousmaisema voi muuttua merkittävästi tukien toimesta, jos todelliseen ruoantuotantoon käytettävän peltoalan osuus vähenee.

Lue lisää:

Maatalouden ilmastotiekartta julkaistaan tänään – katso suora lähetys kello 10 alkaen

Lue lisää

Vain puolet Järvi-Suomen maatiloista pystyy enää maksamaan kaikki laskut ajallaan, MTK:n alueellinen kysely kertoo

Monen viljelijän palkka sulaa olemattomiin, kun polttoaineen, energian ja lannoitteiden hinnat nousevat humisten

Maatalouden alasajo etenee isolla rytinällä

Hirvieläimet, villisiat ja suurpedot aiheena MTK:n riistaillassa tänä iltana