MMM: Maankäytön ilmasto-ohjelma ei pyri rajoittamaan tai velvoittamaan maanomistajia – kehitteillä tapoja ja kannustimia ilmastoystävälliseen maankäyttöön

Metsitystuella voidaan istuttaa puita entisille turvekentille. Kuva: Johannes Tervo

Maa- ja metsätalousministeriö on käynnistänyt hankkeen maankäyttösektorin ilmastoratkaisujen linjaamiseksi. Työ on alkuvaiheessa, mutta hankkeen projektiryhmän puheenjohtaja, metsäneuvos Heikki Granholm MMM:stä avaa ohjelman tavoitteita.

Keskiössä ovat maa- ja metsätalouden päästöjen vähentäminen sekä hiilinielujen ja -varastojen ylläpitäminen ja vahvistaminen.

Granholmin mukaan maanomistajille ei ole luvassa uusia velvoitteita tai rajoituksia viljelyyn ja hakkuumääriin. Tarkoitus on luoda kannustimia ja tapoja tehdä asiat entistä ilmastoystävällisemmin.

Samalla maanomistajille voi avautua uudenlaisia mahdollisuuksia lisätuloihin.

Esimerkiksi kosteikoilla ja turvepelloilla voitaisiin viljellä uudenlaisia hyötykasveja. Kehitettävää on myös turvemetsien hoidossa.

Lisäksi metsitystuki voisi kattaa entisiä turvetuotantoalueita. Muutoin turpeen energiakäytön linjaukset eivät sisälly ohjelmaan.

Rahaa maankäyttösektorin toimenpidekokonaisuuteen on käytettävissä runsaat sata miljoonaa euroa. Granholmin mukaan julkista rahaa suunnataan tutkimukseen, kehitykseen ja innovointiin. Tarkoitus on saada käyntiin useita kokeiluja.

Toistaiseksi tiedossa ei ole uusia korvausjärjestelmiä lausunnolla olevan metsitystuen lisäksi, mutta uusille ehdotuksille ollaan Granholmin mukaan avoimia.

Suomessa toimii jo useita markkinavetoisia hiili- ja kompensaatiopalveluita. Syytä on myös selvittää, pitäisikö julkisella vallalla olla jokin rooli niissä.

MTK:n ympäristöjohtajan Liisa Pietolan mukaan maanomistajien kannalta tärkeää on maaperätiedon kartuttaminen erityisesti kivennäismaiden hiilensidonnan sekä eloperäisten maiden päästökertoimien osalta.

Pietolan mielestä on oleellista, että viljelytoimien maaperää hoitavat vaikutukset huomioidaan laskennassa. Maaperäpäästöille on saatava päivitettävät päästö- ja sidontakertoimet.

Ennen maankäyttösektorin ilmasto-ohjelman valmistumista päivitetään ilmastolaki. Ympäristöministeriön vetämän lakiuudistuksen on määrä valmistua ensi vuoden alussa.

Ilmastolaki on niin sanottu puitelaki eli se velvoittaa lähinnä viranomaisia ja toimii valtiotason suunnittelun työkaluna. Lakiuudistuksen velvoittavuus kunnille ja alueille on vielä auki.

Syksyllä lain valmistelussa pohditaan muun muassa perus- ja ihmisoikeuksia haavoittuvien ihmisryhmien osalta, uusia ohjauskeinoja sekä linkityksiä muuhun ympäristölainsäädäntöön. MTK on ollut mukana ilmastolain uudistuksen sidosryhmäkuulemisissa.

Ilmastolaki tähtää siihen, että Suomi on hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä.

Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2019 Suomen kokonaispäästöt laskivat 52,8 miljoonaan hiilidioksiditonniin. Vähennystä vuodesta 1990 on 26 prosenttia ja 6 prosenttia vuodesta 2018.

Ylijohtaja Leena Ylä-Mononen YM:stä kertoo, että pudotus johtuu lähinnä kivihiileen ja turpeen polton vähenemisestä sekä liikenteen biopolttoaineiden osuuden kasvusta.