Maatalous

Otsonivesi toimii tietyissä tilanteissa kasvinsuojelukäytössä, mutta väärin käytettynä voi pahimmillaan vioittaa kasvia

Nurmijärveläisellä Nurmitarhat Oy:lla onnistuttiin harmaahomeen torjunnassa herneen versotuotannossa otsonivedellä.
Markku Vuorikari
Professori Risto Tahvonen kertoo, että otsoniveden käytössä kasvinsuojelussa on haasteita, mutta oikein käytettynä ja taustabiologia tuntien se voi korvata tulevaisuudessa merkittävän osan kemiallisista aineista kasvinsuojelussa.

Otsonia tutkinut professori Risto Tahvonen on sitä mieltä, että oikein käytettynä otsoni korvaa tulevaisuudessa merkittävän osan kemiallisista aineista kasvinsuojelussa, erityisesti sienitautien torjunnassa. ”Käyttö edellyttää kuitenkin pitkälle kehittynyttä, luotettavaa tekniikkaa”, Tahvonen sanoo.

Menetelmä on täysin toisenlainen kuin perinteinen kasvinsuojelu. Seitsemättä vuotta asiaa tutkiva Tahvonen onkin nyt huolissaan siitä, että kaupalliset yritykset hätäilevät ja yrittävät kuoria kermat kakun päältä tuntematta käytön edellyttämää taustabiologiaa.

Pahimmillaan se saattaa johtaa tilanteeseen, jossa viljelijät toteavat, että menetelmä ei toimi ja siitä jää huonot käyttökokemukset.

Tosiasiassa otsonivedessä on potentiaalia, mutta sen soveltaminen käytäntöön vaatii tarkkuutta ja ennen kaikkea lisää tutkimusta, varsinkin avomaalla, Tahvonen toteaa.

Otsoni on luonnossa yleinen aine, johon luonto on sopeutunut jo miljoonien vuosien ajan.

”Auringonpaisteelle altistuvat sienitaudit ja hyönteiset ovat kehittyneet kestäviksi korkeillekin otsonipitoisuuksille, kun ne ovat aktiivisessa kasvuvaiheessa”, Tahvonen selventää.

Otsonin desinfioiva vaikutus tulee siitä, että se on yksi kaikkein tehokkaimmista hapettajista, mutta hajoaa hyvin nopeasti happimolekyyliksi. Kun otsoni hajoaa, syntyy yksiatominen happi, joka on monin kerroin tehokkaampi ja nopeampi kuin monet muut desinfiointiaineet.

”Kasvinsuojelukäytössä pitoisuudet vedessä ovat parhaimmillaan alle miljoonasosa veden painosta, jotta kasvit eivät vioitu, mutta mikrobit saadaan desinfioitua”, Tahvonen kertoo.

Tahvosen mukaan lisähaasteina on, että otsonin käytön ajoitus on tarkkaa ja otsoni tehoaa välittömästi, mutta käsittelyt eivät tehoa kasvin sisälle jo tunkeutuneeseen mikrobiin ja kasvualustaan.

”Taudinaiheuttajan pitää olla sillä hetkellä kasvin pinnalla lepotilassa valmiina kasvuun lähtöön.”

Tähän perustuvat Erno Laukkarisen hyvät kokemukset herneen homeiden torjunnasta versotuotannossa. Otsonivesi toimii tässä tilanteessa samoin kuin kosketusvaikutteinen peittausaine, joka tappaa siemenen pinnalla olevat itiöt ja kasvavien versojen pinnoille lentäneet homeitiöt. Siemenen sisällä oleviin tauteihin otsonivedellä ei sen sijaan ole vaikutusta lainkaan, Tahvonen selvittää.

Tässä vaiheessa Tahvonen näkee otsonin tehokkaana ja turvallisena tuotantotilojen puhdistukseen käytettynä, mutta varoittaa, että väärin käytettynä otsonivesi ei välttämättä toimi lainkaan ja voi pahimmillaan vioittaa kasvia.

”Esimerkiksi juurikarvat eivät kestä otsonia lainkaan bakteerien tavoin.”

Lue lisää: Harmaahometta torjuttiin onnistuneesti pelkällä vedellä – mullistaako otsonivesi kasvinsuojelun?

Lue lisää

Puutarhasäätiö palkitsi alaa edistäviä innovaatioita – palkituista kaksi edistää happeen perustuvaa kasvinsuojelua

Kun traktorin hytti haisee eikä pesukaan auta, apu voi löytyä otsonista

Koneviesti: Polttoaineletku joutuu koville – yleisimpinä ongelmina biopolttoaineen ja otsonin kestävyys

Uv-säteilyä vähemmän kuin kesällä yleensä