Maatalous

Rakennekalkin suosio kasvussa – vaikea kevät saanut osan viljelijöistä kiinnostumaan maan rakenteen parantamisesta

Tutkimukset ovat osoittaneet rakennekalkin tehokkaaksi paitsi maan rakenteen parantajana myös fosforin pidättäjänä: ravinteet pysyvät kasvien käytössä pellolla eivätkä valu vesistöihin.
Kimmo Haimi
Urakoitsija Sam Borup levitti kaksi viikkoa sitten rakennekalkkia nurmijärveläisen Juha Mikkolan pellolle.

Kevään pitkän sateisen jakson aikana asiantuntijat kannustivat MT:n sivuilla viljelijöitä käyttämään tämän kesän peltojen perusparannusten tekemiseen.

Salaojituksen tai salaojien kunnostuksen teettäminen lyhyellä harkinta-ajalla ei ole läpihuutojuttu. Sen sijaan päätöksen rakennekalkin tai erilaisten maan multavuutta ja rakennetta parantavien maanparannuskuitujen levityksestä pystyy tekemään nopeastikin.

Muutamia tällaisia päätöksiä onkin tiloilla tehty, kertoo Soilfoodin tuoteryhmäpäällikkö Mika Malin. Lisäksi kiinnostuneiden viljelijöiden yhteydenottoja on tullut jonkin verran. "Enemmänkin olisi voinut ehkä odottaa."

Nordkalkin myyntipäällikkö Jan Drugge puolestaan sanoo olevan vielä liian aikaista ottaa kantaa kysynnän kasvuun. Hän arvioi, että kysynnän mahdollinen kasvu tullaan näkemään puintien jälkeen.

Rakennekalkki on ollut Nordkalkin valikoimassa viitisen vuotta. Sen kysyntä on ollut hienoisessa kasvussa, mistä on osaltaan pitänyt huolen sen viime aikoina saama lisääntynyt näkyvyys. Reiluun kasvuun on silti vielä hyvin varaa.

Tähän asti tuote on Druggen mukaan kuulunut erityisesti alan kehitystä aktiivisimmin seuraavien viljelijöiden työkalupakkiin erityisesti Etelä- ja Lounais-Suomessa sekä länsirannikolla, joissa maan savespitoisuuskin on suurin. "Paras teho sekä rakennevaikutuksen että ympäristöhyötyjen suhteen tuotteesta saadaan juuri savisilla ja kaltevilla pelloilla."

Sekä Drugge että Malin muistuttavat, että rakennevaikutusten ohella rakennekalkin ympäristöhyödyistä eli ravinnevalumia ja eroosiota ehkäisevästä vaikutuksesta on viime aikoina saatu vahvaa tutkimusnäyttöä.

Esimerkiksi vuodenvaihteessa päättyneessä Rakuve-hankkeessa todettiin rakennekalkin vähentävän merkittävästi sekä valumavesien fosforipitoisuutta että pelloilta vesistöihin päätyvän kiintoaineksen määrää (MT 10.4.).

Paraikaa on myös käynnissä kokeita, joissa selvitetään rakennekalkkikäsittelyn vaikutusta ravinnevalumiin. "Iso koe yhteistyössä Pyhäjärvi-instituutin kanssa sekä pienempi koe Paattisilla Turussa, johon olemme myyneet kalkin Hankkijan kautta", Drugge kertoo.

Turun kaksi rakennekalkituksen koekenttää tarjoavat mahdollisuuden seurata rakennekalkitun ja käsittelemättömän peltoalueen valumavesien eroja mahdollisimman samankaltaisissa sää- ja maaperäolosuhteissa, Drugge kertoo.

Siinä missä paljon julkisuutta viime vuosina saanut kipsi ei sovi fosforivalumien vähentämiskeinoksi läheskään kaikille pelloille, rakennekalkilla vastaavia rajoituksia ei ole. Kipsiä ei saa levittää esimerkiksi järvien valuma-alueilla sijaitseville pelloille..

Toisaalta viljelijän näkökulmasta vesistöhyöty tuntuu myös lompakossa: kun maan rakenne on kunnossa, sekä pintamaa että fosfori pysyvät pellolla kasvien käytettävissä.

Lue myös:

Kipsikäsittelylle on vaihtoehtoja: Myös rakennekalkki ja teollisuuden sivutuotteena syntyvät kuidut vähentävät peltojen fosforivaluntaa

Rakennekalkki on nopea ensiapu tiivistyneen savimaan murentamiseen

Lue lisää

Kahden konstin kalkki levitetään kasvukaudella – parantaa sekä maan rakennetta että vesien kuntoa, katso videolta miten kuiva kalkki pöllyää muokattaessa

Kaikkia vesiensuojelukeinoja tarvitaan

Kasvukunto vaatii monipuolisia toimia

Intohimoa ja ylpeyttä maatalouden tekemiseen