Maatalous

Arla tutki luonnon monimuotoisuutta maitotiloilla, tulos yllätti tuottajan: "En ole tullut ajatelleeksi, että arkipäiväiset teot ovat niin tehokkaita"

Biodiversiteetti on suomalaisen maatalouden kilpailuvaltti, asiantuntija sanoo. Varsinkin laiduntava lehmä on supervaikuttaja.
Arla
Crista Hällfors tuottaa maitoa Lapinjärvellä. Hän toteuttaa jo nyt monia luonnon monimuotoisuutta tukevia toimia, mutta ei ollut tullut ajatelleeksi asiaa – hänelle ne ovat osa tilan normaalia arkea.

Arla on ensimmäisenä suomalaisyrityksenä toteuttanut laajan biodiversiteettikartoituksen 30 maitotilalla. Yksi mukana olleista on Crista Hällforsin tila Lapinjärvellä.

Hällfors kertoo yllättyneensä kartoituksen tuloksista. "En ollut edes ajatellut, että minulle jokapäiväiset asiat ovat niin hyviä luonnon monimuotoisuuden kannalta."

Hällforsin tilalla biodiversiteettiä eli luonnon monimuotoisuutta tukee moni asia. Esimerkiksi rotuja ja lajeja on paljon.

250-päisestä nautajoukosta puolet on holstein-rotuisia, 40 prosenttia ayrshirejä ja loput suomalaisia alkuperäisrotuja sekä jerseytä.

Laitumilla vaeltavat nautojen lisäksi lampaat. Tilalla on myös kanoja sekä kesäpossuja.

Nurmiseoksissa Hällfors suosii monipuolisuutta. Uusin tulokas on rehuvirna. Se ja apila parantavat kukkivina kasveina hyönteisten elinoloja.

Ravinnekierto on tehokas, kun nurmen ravinteet palaavat lannan mukana takaisin peltoon, Hällfors jatkaa pohdintaansa.

"Lehmä on paras", hän summaa.

Arlan tilaaman biodiversiteettiselvityksen teki Envitecpolis Oy.

Maatalouden kestävyyttä on mitattu paljolti hiilijalanjäljen avulla, Envitecpolis Oy:n johtava asiantuntija Senja Arffman toteaa. Ilmastomuutoksen rinnalla kuitenkin myös luonnon monimuotoisuuden hupeneminen on suuri uhka.

Torstaina julkistetun selvityksen pohjaksi valittiin kansainvälisesti paljon käytetty Cool Farm Tool -työkalu. Kohteiksi otettiin Arlalle maitoa tuottavista tiloista 15 luomu- ja 15 tavanomaista tilaa.

Kullakin tilalla käytiin läpi 300–400 luonnon monimuotoisuutta kuvaavaa datapistettä, jotka koskivat tuotantoeläinten ja viljelykasvien monimuotoisuutta, viljelykäytänteitä, viljelyalueita sekä maatilan ympäristöä ja pihapiiriä.

Tiloilta kyseltiin esimerkiksi kasvinsuojeluaineiden käytöstä, suoja- ja kerääjäkasveista, kesannoista ja riistapelloista sekä pientareiden ja mahdollisten suojakaistojen hoidosta.

Myös peltojen ympäristö ja pihapiiri kuuluivat kysymysten piiriin: esimerkiksi linnunpöntöt, kiviröykkiöt ja lepakoiden pesimäpaikaksi sopivat rakennukset.

”Lähes kaikilla maitotiloilla tulokset ovat jo nyt hyviä tai erinomaisia, mikä kuvastaa laajemminkin suomalaisten maitotilojen monimuotoisuutta", Arffman summaa selvityksen tuloksia.

Meillä maatalous on niin moninaista, ettei sitä aina tule edes ajatelleeksi, hän toteaa. "Monessa muussa maassa on peltoa silmänkantamattomiin ja kaikki samaa kasvia. Meillä isojakin maatalousalueita rytmittävät ojanpientareet, kivikasat ja puusaarekkeet."

Arffmanin mukaan maitotilan monimuotoisuushyödyt kertyvät erityisesti lehmien laiduntamisesta, lannasta ja nurmen viljelystä.

Nurmiseokset ovat meillä yhä monipuolisempia, ja mukana on maata parantavia syväjuurisia kasveja ja hyönteisiä houkuttavia kukkivia kasveja.

Myös vapaasti kukkivat pientareet ja tilan alueella sijaitsevat vesistöt vahvistavat biodiversiteettiä, Arffman listaa.

Monimuotoisuutta voi parantaa pienillä toimilla, kuten siirtämällä tienvarsien ja pientareiden niiton syyskesälle ja vaiheittaiseksi, jolloin kasvit ehtivät kukkia ja tarjoavat rauhaa ja ruokaa hyönteisille ja linnuille.

Monimuotoisuutta heikentäväksi tekijäksi nousi selvityksessä se, että suomalaiset maitotilat ovat yhä erikoistuneempia. Muita tuotantoeläimiä on tiloilla enää harvoin.

Nurmivaltaisuus tuo yleensä mukanaan kynnön. Suomessa ei tyypillisesti ole jatkuvaa nurmipeitteisyyttä eli yli 10 vuotta vanhoja nurmia, vaan nurmet uusitaan säännöllisesti.

Tutkimuksessa simuloitiin, mitä monimuotoisuudelle tapahtuu, jos maitotila luopuisi eläintenpidosta. Tulokset kertovat, että luonnon monimuotoisuus heikkenisi merkittävästi.

”Selvitys osoitti, että maitotilat lehmineen ovat luonnon monimuotoisuudelle superteko", Kilpeläinen toteaa.

Kun luonnon monimuotoisuuden mittaamiseksi nyt on työkalut, Arla-ryhmä haluaa tarjota tiedot tilojensa käyttöön, Kilpeläinen sanoo. "Halutessaan tilat voivat myös tilata laskelman omalle tilalleen."

Lue lisää

Luonnon monimuotoisuuden seurantaan kehitellään uusia keinoja – kaukokartoitus paljastaa muutokset kasvien kunnossa

EU-parlamentti kannattaa metsien suojelun lisäämistä, mukana myös metsästyskielto suojelualueilla – "Saimme torpattua, että komissiolle annettaisiin oikeus määritellä kestävä metsänhoito"

Arlan tuotteille vaaditaan boikottia Sami Kilpeläisen sinimusta-yhteyksien vuoksi - Arla puolustaa: "Hänen poliittiset näkemyksensä eivät ole millään tavoin heijastuneet hänen työskentelyynsä Arlalla"

Kokoomuksen Sarvamaa: "Metsistä mitään ymmärtämättömät poliitikot huutavat hoosiannaa luonnonsuojelun nimeen huolimatta faktapohjasta tai puoluekentästä"