Maatalous

Maatalouden peltokoetoiminta teki paluun Etelä-Pohjanmaalle – Ilmajoen koulutilalla tutkitaan kasvitauteja ja viljalajikkeita

Tänä keväänä käytännönläheinen maataloustutkimus palasi lakeuksille. Paikallinen MTK, alueen viljelijät sekä elintarvikesektori olivat olleet asiassa aktiivisia.
Johannes Tervo
Ilmajoen koulutilan viereisellä pellolla on viljan koeviljelyruutuja. Seinäjoen ammattikorkeakoulun yliopettaja Arja Nykänen esittelee ohrakasvuston koeruutua.

Maatalouden peltokoetoiminta on käynnistynyt koulutuskeskus Sedun koulutilalla Ilmajoella Seinäjoen ammattikorkeakoulun (SeAmk) vetämänä.Koulutilalla tutkitaan muun muassa kasvitauteja, viljalajikkeita ja vierasviljoja.

”Tänä keväänä aloitimme koetoiminnan yhteistyökumppaneidemme Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Plantanovan kanssa. Käytännössä kylvämme siemenet peltoon ja seuraamme koko kasvukauden ajan, miten viljan kasvu edistyy. Sadonkorjuuvaiheessa sato punnitaan ja lähetetään laatuanalyysiin”, Seamkin kasvintuotannon yliopettaja Arja Nykänen sanoo.

Ilmajoelta löytyy nyt kattava kenttäkoetutkimuskalusto, joka mahdollistaa korkealaatuisen tutkimuksen tekemisen.

”Koetoiminnan tärkeimpiä työkoneita ovat koeruutukylvökone, koeruutupuimuri ja kasvinsuojeluruisku”, Nykänen esittelee.

”Mielestäni täältä löytyy kaikki tarvittava. On iso aula, jossa voidaan käsitellä tutkimusmateriaalia ja punnita sitä vaa´alla. Viljat voidaan kuivata kärrykuivurissa. Täällä on myös hyvät toimistotilat tutkimukseen liittyvien paperitöiden tekemiseen.”

Nykäsen kontolla on käytännön tutkimustyön toteutus. Toinen opettaja työskentelee tutkimusmestarina koneiden kanssa.

Lisäksi kaksi opiskelijaharjoittelijaa tekee kokeisiin liittyviä töitä.

Tällä hetkellä Ilmajoella keskitytään tutkimaan viljakasveja.

”Mikään ei kuitenkaan estä sitä, ettei täällä voisi jatkossa tutkia myös palko- ja öljykasveja”, yliopettaja Nykänen toteaa.

Koeaseman ympärillä levittäytyvistä pelloista 1,5 hehtaaria ovat 600 koeruudun täplittämiä. Tutkimuksesta ilmenevät havainnot kirjataan ylös ja raportoidaan edelleen yhteistyökumppaneille.

”Tutkimustyö koulutilalla on jo tuottanut uutta tietoa kasvituholaisista. Yllätyksenä tuli, että kahukärpänen aiheuttaa vioitusta myös kevätviljoilla. Kahukärpänen on totuttu ajattelemaan syysviljojen tuholaiseksi”, Nykänen kertoo.

Asia selvisi, kun kärsineeseen kaurakasvustoon sovellettiin kelta-ansaseurantaa.

Paraikaa Ilmajoella on käynnissä myös Luken vierasviljakoe.

”Kokeessa tarkastellaan, miten tarkasti kasvustossa olevat vierasviljalajit saadaan havaittua koeruuduista ilmasta käsin dronella”, Nykänen sanoo.

Luke luopui peltokasvien kenttäkoetoiminnasta Ylistaron tutkimusasemalla vuonna 2019.

”Etelä-Pohjanmaa on vahvaa maatalousaluetta niin viljelyllisesti kuin jatkojalostuksessa. Kun Luke lopetti toimintansa Ylistarossa, alueen maatalousyrittäjät sekä elintarvikesektorin toimijat ilmaisivat vahvasti tarpeen maataloustutkimuksen jatkumiselle maakunnassa”, Nykänen kertoo.

Olennaista on, että koetoimintaa tehdään Etelä-Pohjanmaalla, jolloin maakunnan olosuhteet maataloudessa tulevat suoraan huomioiduiksi.

”Erityisen tärkeää se on lajikekoetoiminnassa sekä kasvinsuojelutoiminnassa”, Nykänen painottaa.

”MTK-Etelä-Pohjanmaalla ja maakunnan koeasemalla Ylistarossa oli paljon hyvää yhteistyötä menneinä vuosikymmeninä. Koeasema palveli erittäin hyvin alueen maatalouden tarpeita”, MTK-Etelä-Pohjanmaan toiminnanjohtaja Yrjö Ojaniemi kertoo.

”Koimme erittäin ongelmalliseksi sen, että Luke lähti vetäytymään koetoiminnasta maakunnassa. MTK-Etelä-Pohjanmaa oli asiassa aktiivinen ja kutsui koolle maakunnan toimijoita. Lopputuloksena saimmekin palautettua maakuntaan maatalouden koetoimintaa, uusien toimijoiden vetämänä”, Ojaniemi taustoittaa.

Tänä keväänä maatalouden peltokoetoiminta teki paluun lakeuksille.

Virallinen lajikekoetoiminta kuitenkin siirtyi Borealille Luken Ylistaron tutkimusaseman lakkauttamisen jälkeen.

”Lajikekoetoiminta on siis jatkossa Borealin kontolla. Muu aiemmin Ylistarossa tehty kasvintuotannon tutkimus jatkuu nyt Ilmajoella SeAmkin vetäjänä”, yliopettaja Nykänen summaa.

Nykäsen mukaan elintarvikemaakunnassa tapahtuva maataloustutkimus on edellytys sille, että käytännön yhteys maatilojen sekä tutkimusmaailman välillä pysyy vahvana.

”Koeaseman lisäksi tutkimuksia tehdään myös yhteistyötilojen pelloilla, joka on ehdoton vahvuus. Kun asioita testataan viljelijöiden omilla pelloilla, nähdään vaikutukset heti ja se vaikuttaa suoraan myös tilan talouteen.”

Tällä hetkellä käynnissä on esimerkiksi Ilmastosoturit-hanke, jossa SeAMK, Luke ja ProAgria yhdessä kymmenen eteläpohjalaisen maatilan kanssa testaavat peltomaan hiilensidontaa edistäviä toimenpiteitä.

”Kokeilussa ovat alus- ja pyydyskasvien käyttö viljoilla sekä monipuolisemmat säilörehuseokset”, Nykänen kertoo.

Lue lisää

Viljelyssä on 153 eri rehuohralajiketta ja 75 eri kauraa – vanhoja lajikkeita viljellään edelleen paljon

Töitä riittäisi, mutta harva hakee luonnonvara-alan opiskelijaksi

"Kokonaisjohtamista eurojen, ei litrojen tai kilojen perusteella" - uusi julkaisupari avuksi maitotilojen tulevaisuuden strategian luomiseen

"Digiloikan mahdollisuus joka kolkkaan" – "Ei ole oikein, että signaali ei ulotu pellolle tai metsään, jossa työkoneet sitä tarvitsevat"