Maatalous

Säät ovat vaikuttaneet monen kasvin satopiikkiin – sadon markkinoille tulon yhtäaikaisuus aiheutti laatuhaasteita ja markkinatulpan

Noukittavaa on ollut päivittäin, kun muina vuosina siitä on pidetty välipäiviä. Kurkun ja perunan kysynnässä on ollut aistittavissa laskua.
Pasi Leino
Ukrainalainen maanviljelijä Max Chaplenko veti maanantaina perässään 13 kurkunkeräilijää. Kotimaassaan hän viljelee omalla 30 hehtaarin tilallaan vientiin soijaa ja maissia. Suomessa 10€ tuntipalkka on yli tuplasti enenmmän kuin kotimaassa.

MTK-Varsinais-Suomen varhaisperunatoimikunnan sihteerin, aluepäällikkö Terhi Löfstedtin mukaan perunamarkkinoilla oli tällä kaudella tilanne, jossa satoa valmistui paljon kesäkuun puolivälissä.

Satopiikkiin vaikuttivat säät, sillä kevään olosuhteet hidastivat ensimmäisenä istutettujen perunoiden kasvua, kun taas myöhäisemmät, kasvulle otolliset olosuhteet, kirittivät huhtikuun istutusten kasvua, Löfstedt kertoo. Näin ollen esimerkiksi perunat, joita tavoiteltiin juhannusmarkkinoille, tulivat tarjolle jo viikkoa aikaisemmin. Perunan hehtaarisato on ollut hyvä.

Kauden alussa kaupoissa oli vielä runsaasti tarjolla ruotsalaista varhaisperunaa. Kun suomalaista perunaa alkoi tulla tarjolle samaan aikaan, sen kulku kauppojen kautta kuluttajille oli melko hidasta. "Tämä kasvatti osaltaan laatutappioita ja satopainetta maassa, kun perunaa ei saatu oikeaan aikaan nostettua", Löfstedt sanoo.

Keskikesällä sama tilanne on ollut esimerkiksi kesäkurpitsan kanssa. "Tuontikurpitsaa oli kaupoissa vielä, kun kotimainen sato alkoi valmistua."

Nippuporkkanan osalta sadon markkinoille tulon yhtäaikaisuus johti laatuhaasteisiin. Liian isoksi kasvaneelle tuotteelle ei ollut kysyntää ja sen maahan jättäminen koitui tuottajien tappioksi.

Löfstedt arvioi, että helle aiheuttaa sen, etteivät ihmiset syö niin paljoa. "Peruna pitää keittää ja se ajatus saattaa olla helteillä kovin tuskainen." Näin ollen kulutus on normaalia vähäisempää. Sääolosuhteet nopeuttivat perunan kasvua myöhäisemmillä tuotantoalueilla, joten kesäperunan tarjonta on runsasta koko maassa.

Tavallisesti Lounais-Suomen varhaisperunaksi tarkoitetut alat on tähän mennessä nostettu, mutta nyt niitä on vieläkin maassa. Tämä ei kuitenkaan ole ainoa vaikea vuosi Löfstedtin mukaan.

Hän kertoo, että ala on toimittanut vuosien ajan alan eri toimijoille tietoa kotimaisen perunan markkinoille tulon ajankohdasta, jotta kaupan olisi helpompi ajoittaa niin sanottu kauden vaihto. "Tavoitteena on välttää alkukauden sadon "tulppa", joka syntyy, jos kotimaista tuotetta ei saada ajoissa tarjolle tuontituotteen alta", Löfstedt sanoo.

Juho Vainio viljelee Salon Perniössä avomaankurkkua, viljaa, öljykasveja ja tilliä. Avomaankurkkua on viljelyksessä noin 7–8 hehtaaria vuodesta ja lohkoista riippuen. Se on tilan päätuotantosuunta Vainion mukaan.

Avomaankurkkua toimitetaan tilalta tuorekäyttöön. Se pestään ja pakataan keskusliikkeille. Lisäksi tilalla valmistetaan maitohappokäymisellä suolakurkkua. Veljesten suolakurkut-nimellä tavaraa liikkuu jonkin verran muuhun teollisuuteen.

Hän kokee, että avomaankurkun markkinoilla kulutuksessa ollut aistittavissa pientä laskua tänä kesänä. "Se ei kuitenkaan ole ollut niin radikaalia kuin perunalla."

Vainio luulee avomaankurkun menneen kotimaan tarpeisiin, eli sitä ei ole tarvinnut myydä ulkomaille polkuhintaan.

"Sitä menee koko ajan kotimaan teollisuuteen, mikä pitää sen kysyntää yllä."

Markkinoiden hän arvelee olevan melko tasapainossa. "Kurkusta ei ole pulaa, mutta ei ole myöskään ylitarjontaa."

Ulkomaisen kanssa kotimaisen kurkun ei ole tarvinnut kisata Vainion mukaan, koska kotimaista kurkkua saadaan markkinoille jo varhain keväällä.

Hän kertoo, että helle ei ole heillä aiheuttanut kurkun viljelyyn suuria ongelmia. "Se täytyy kuitenkin poimia pellosta nopeasti helteillä. Jo vuorokaudessa se saattaa mennä totaalisen pilalle."

Noukittavaa on ollut tänä vuonna päivittäin, kun muina kesinä siinä on ollut välipäiviä.

"Kurkku pitää lämpimästä. Avomaankurkun sadossa ei ole samankaltaista jaksotusta kuin esimerkiksi kaalikasveilla tai perunalla. Lämmön takia jaksotukset ovat menneet nyt monella pieleen. Avomaankurkun satoa tulee kuitenkin samanaikaisesti kokoajan."

Helteiden aikaan sato on ollut riippuvainen myös poimijoista, jotka ovat työskennelleet kuumuudessa äärirajoilla, Vainio huomauttaa.

Avomaankurkun sadonkorjuu aloitettiin tänä kesänä ennätysaikaisin, 19. päivä kesäkuuta. Poiminta on edelleen käynnissä ja kerralla valmistuu todella isoja määriä. Tihkukastelujärjestelmä auttaa kurkun viljelyssä. "Kastelu on kurkulle elinehto. Kastelua on tehty kahtena päivänä peräkkäin ja kolmas päivä on jätetty väliin", Vainio kertoo.

"Toivottavasti satoa riittäisi ainakin elokuun puoleenväliin. Jos alkaa kovasti sataa, tautipaineet astuvat kuvioihin mukaan", Vainio sanoo.

Lue lisää:

Hyvästit huippusadoille: ”Ohran ja kauran hehtaarisadot jäävät 1 000–2 000 kiloa pienemmiksi kuin hyvänä vuonna" – ”Nyt vettä tarvitaan lisää ja nopeasti"

Keskikesän perunasadosta tuli runsas Hämeenkyrössä – helle nakertaa avomaan mansikkasatoa

Pasi Leino
Avomaankurkun sadonkorjuu aloitettiin tänä kesänä ennätysaikaisin, 19. päivä kesäkuuta. Poiminta on edelleen käynnissä ja kerralla valmistuu todella isoja määriä.
Lue lisää

Lämpö näivetti salaatteja mutta helli avomaankurkkuja ja kurpitsoita

Varhaisperunaa on nyt hyvin tarjolla – menekki näyttää yllättäen nihkeältä

Kotimaiset varhaisvihannekset ehtivät juhannuspöytään

Varhaisperunat ovat nyt vielä tavallistakin maukkaampia – pitkä aurinkoinen jakso kerrytti mukuloihin makua