Taas vasikoita ilman aivoja – sinikielitauti leviää Ruotsissa
Ruotsissa on jälleen todettu tapauksia, joissa vasikat syntyvät ilman aivoja. Tautitapaukset liittyvät sinikielitautiin, ja on todennäköistä, että epämuodostuneita vasikoita syntyy lisää.
Kuvituskuvan terve vasikka ei liity tapaukseen. Kuva: Lari LievonenRuotsin Värmlannissa on vahvistettu kaksi uutta sinikielitautitapausta. Paikallisessa karjassa useat lehmät loivat vasikoita lyhyen ajan sisällä. ja tauti todettiin kahdessa vasikassa. Eläimillä ei Ruotsin viranomaisten mukaan havaittu muita sairauden merkkejä.
Asiasta kertovat Ruotsin eläinlääketieteen laitos (SVA) sekä maatalousvirasto.
Molemmilta vasikoilta puuttuivat aivot. Tapaukset ovat samanlaisia kuin keväällä, jolloin sinikielitauti jylläsi maassa useissa karjoissa. Tuolloin vasikoissa ilmeni erilaisia epämuodostumia ja aivojen osittaista tai kokonaista puuttumista.
Nyt tautiin kuolleiden vasikoiden oletetaan saaneen sinikielitautitartunnan tiineyden alkuvaiheessa, kuten keväänkin tapauksissa.
Tämän tyyppistä sinikielitautia havaittiin ensimmäisen kerran Ruotsissa 12. syyskuuta 2024. Tuolloin taudin alkuperäksi epäiltiin Tanskasta peräisin olevia polttiaisia. Voimakkaat tuulet voivat kuljettaa polttiaisia jopa satoja kilometrejä ja virus voi kulkeutua niiden mukana, muistuttaa Eläinten terveys ry (ETT).
”On myös vaikea ennustaa, miten sinikielitauti leviää Ruotsissa ja Euroopassa vuonna 2026. On todennäköistä, että sinikielitaudin aiheuttamia epämuodostuneita vasikoita syntyy myös vuonna 2026.”
Tauti näyttää nyt levinneen uudelle alueelle, sillä sitä ei aiemmin löytynyt alueelta, jossa nyt vahvistetut tapaukset sijaitsevat.
Tietämys sinikielitaudista pohjoisilla leveysasteilla ja Ruotsin tuotanto-olosuhteissa on Ruotsin viranomaisten mukaan puutteellista.
”Tällä hetkellä ei tiedetä oliko kyseessä uusi tulokas vai talvehtiko tartunta paikallisesti. On myös vaikea ennustaa, miten sinikielitauti leviää Ruotsissa ja Euroopassa vuonna 2026. On todennäköistä, että sinikielitaudin aiheuttamia epämuodostuneita vasikoita syntyy myös vuonna 2026”, sanoo Ruotsin valtion eläinlääkäri Erika Chenais.
Nautoja on vaikea suojata tartunnan lähteiltä, kuten polttiaisilta, eikä tautiin ole lääkitystä. Useissa Euroopan maissa taudin ennaltaehkäisyyn on tarjolla vapaaehtoinen rokote. Suomessa sinikielitautirokote on sallittu vain Ahvenanmaan maakunnassa. Sinikielitautia ei ole todettu Suomessa. Suomi on virallisesti vapaa sinikielitaudista.
Rokotuksen todetaan olevan tehokkain tapa suojata eläimiä sinikielitaudilta, mutta saatavilla olevat rokotteet on kehitetty nopeasti suuren tarpeen vuoksi eikä niiden tehosta ole vielä varmuutta. Ruotsissa rokotuskustannukset maksaa viljelijä eikä mahdollisista sivuvaikutuksista voi saada korvausta, kertoo Ruotsin maatalousvirasto.
Sinikielitauti
Sinikielitauti on viruksen (BTV) aiheuttama tauti.
Viruksesta tunnetaan tällä hetkellä 24 tautia aiheuttavaa serotyyppiä ja lisäksi viisi epätyypillistä serotyyppiä. Eri serotyypit aiheuttavat erilaisen taudin. Euroopassa syksystä 2023 alkaen epidemian on aiheuttanut BTV serotyyppi 3 (BTV3).
Sinikielitauti voi tarttua kotieläiminä pidettäviin ja luonnonvaraisiin märehtijöihin sekä kamelieläimiin (alpakka ja laama). Taudin tarttuminen lemmikkieläimiin, kuten koiriin, on erittäin harvinaista. Sinikielitauti ei tartu ihmisiin.
Kaikki tartunnan saaneet eläimet eivät oireile tai niiden oireet voivat olla lieviä. Lampaiden oireet ovat yleisempiä ja vakavampia. Tauti voi joskus aiheuttaa lampaan kielen turpoamisen ja sinerryksen verenkiertohäiriön takia, sinikielitauti on saanut nimensä tästä oireesta.
Tauti voi aiheuttaa myös hedelmällisyyden heikkenemistä: varhaisluomisia, luomisia, sonnin hedelmällisyyden heikkenemistä sekä epämuodostuneina tai elinkelvottomina syntyviä vasikoita.
Lähde: Eläinten terveys ETT ry
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
