MT vieraili pahoin kärsineillä tulvapelloilla Alankomaissa – "Kollegani on menettänyt tulvien takia 90 hehtaaria perunaa", paikallinen viljelijä kertoo

Viime viikkojen tulvat ovat vieneet satoja muun muassa Saksassa, Belgiassa ja Alankomaissa. Alankomaiden Oirlossa viereinen joki on tulvinut maissipelloille. Satovahinkojen kokonaismäärästä ei ole vielä tietoa. Kuva: Juha Roininen

Mittavat tulvat ovat koetelleet viime viikkoina Belgiaa, Saksaa ja Alankomaita. Heinäkuun pitkät sateet ja pellolle nousseet vesimassat ovat johtaneet satomenetyksiin tuhansilla tiloilla.

Alankomaiden Oirlossa perunaa, porkkanaa, sipulia ja parsaa viljelevä Lauran Geurts on menettänyt tulvien takia seitsemän hehtaaria perunaa. Hänen perunapeltonsa sijaitsevat rehevällä savimaalla joen vieressä.

"Vesi alkoi nousta viime viikon perjantaina, ja sunnuntaina veden korkeus oli jo kaksi metriä. Nyt vesi on taas vetäytynyt, mutta pellot ovat jääneet märiksi. Yleensä joen varsi on hyvää viljelysmaata, koska se on ravinteikasta", Geurts näyttää peltojaan.

Geurts kertoo olevansa onnekas, koska suurin osa hänen pelloistaan sijaitsee joen ulottumattomissa. Monin paikoin töitä on siis voitu jatkaa ennallaan.

"Kollegani on menettänyt tulvien takia 90 hehtaaria perunaa. Viimeksi yhtä vakava tilanne on ollut kesällä 40 vuotta sitten", hän muistelee.

Viljelijä Lauran Geurts näyttää peltoaan, johon on mädäntynyt perunaa. Jos vesi seisoo siinä yli vuorokauden, perunasato menetetään, hän selventää. Kuva: Juha Roininen

Perunat ovat erityisen herkkiä seisovalle vedelle.

"24 tuntia ja ne ovat mädäntyneet. Sama näyttää käyvän myös sokerijuurikkaalle, joka yleensä kestää muutaman päivän veden alla. Maissista ei vielä voi sanoa, se tiedetään vasta parin viikon päästä, kun vesi on poistunut kokonaan pellolta. Maissi kestää vettä perunaa ja sokerijuurikasta paremmin."

Geurtsin mukaan tulvat tulivat monelle täytenä yllätyksenä. Viime kesät ovat olleet päinvastoin niin kuumia, että sateita on pitänyt odotella.

"Moni vahinko olisi voitu estää hyvällä suunnittelulla, esimerkiksi patoamalla jokia ja ohjaamalla vettä muualle."

Maan hallitus on aikeissa myöntää tukia viljelijöille, joita tulvat ovat koetelleet rankimmin. "Kaikilla ei ole vakuutuksia, jotka kattavat tulvavahingot. Toivomme, että hallitus tekee jotain."

Alankomaiden tasaisuus haastaa viljelyä sademäärien lisääntyessä, Geurts uskoo. "Verrattuna esimerkiksi Belgiaan, meillä ei ole kumpareita, jotka estäisivät veden liikkumisen. Tasaisuuden takia vesi vain jatkaa leviämistä."

Lauran Geurts on menettänyt toistaiseksi seitsemän hehtaaria perunaa tulvien takia. "Tämä harmittaa." Kuva: Juha Roininen

Saksan Nordrhein-Westfalenissa viljelijöitä on menehtynyt tulvien seurauksena, saksalainen media Agrarheute raportoi.

Belgiassa tuhojen laajuus ei ole vielä selvillä, Flanderin viljelijäjärjestön Boerenbondin asiantuntija Matti Lammers kertoo. Hän ei ole kuullut, että belgialaisten kuolonuhrien joukossa olisi viljelijöitä.

Satovahingot riippuvat tuotantosektorista.

"Vaikein tilanne on perunan viljelijöillä sekä maidontuottajilla. Pellot jokien vieressä ovat vahingoittuneet pahasti", Lammers kertoo Maaseudun Tulevaisuudelle.

Boerenbond aikoo seurata tilannetta tarkasti ja valmistella vahingoista raportteja.

"Viljelijät ovat erityisen huolestuneita siitä, kuinka he saavat tukea tässä vaikeassa tilanteessa. Osalla vakuutus kattaa tulvavahingot, mutta ei automaattisesti kaikilla", Lammers mainitsee.

Sokerijuurikkaan kohtalo on tulvien takia vielä epävarma. "Luulen, että tämäkin sato menetetään", Lauran Geurts uskoo. Kuva: Juha Roininen

Tulvien takia ei ole odotettavissa markkinaheilahteluja, Euroopan viljelijäjärjestön Copa-Cogecan pääsihteeri Pekka Pesonen sanoo.

"Tuhot ovat paikallisia. Todennäköisesti kriisi ei johda markkinoiden heilahteluun, vaan tarjonta pysyy vakaana. EU:lta ei ole siksi odotettavissa markkinatoimenpiteitä, vaan jäsenmaiden paikallisviranomaiset ovat vastuussa viljelijöiden auttamisesta."

Pesoselle on raportoitu tilanteista, joissa sadon laatu on heikentynyt tai sato menetetty kokonaan.

"Tulvilla on seurauksia maaperän laatuun. Osa maasta voi huuhtoutua pois, mikä vaikuttaa viljelytoimintaan jatkossa. Statistiikkaa tuhoista ei ole vielä saatavilla, mutta osa sadosta menee kokonaan ja osa jollain tavalla toipuu."

Maidontuotannossa ongelmaksi muodostuvat rehukasvien vahingot.

"Jokialueen viljelymaasta hyötyvät erikoiskasvit ja maissi. Maissi on hyvä rehukasvi ja sen varaan on rakennettu paljon maidontuotantoa", Pesonen kertoo.

Pesosen edustama järjestö Copa-Cogeca on ehdottanut, että EU:n yhteiseen maatalouspolitiikkaan (cap) rakennettaisiin jäsenmaille pakollinen vakuutusjärjestelmä ääritilanteita, kuten tulvia, varten.

Jäsenmaat ovat kuitenkin torjuneet sen liian byrokraattisena. Vakuuttaminen on nyt vapaaehtoista maaseudun kehittämistukien kautta.

"Olemme ehdottaneet, että jäsenmaiden olisi pakko pistää pystyyn satovakuutustoimintaa erityistilanteista varten. Meillä pitäisi olla mekanismi, jolla suojataan perusturva tämänkaltaisia tilanteita varten", Pesonen painottaa.

Maatalouskomissaari Janusz Wojciechowski muistutti, että nykyisessä capissa on toimenpiteitä, joilla auttaa viljelijöitä. Komissaari sanoi, ettei viljelijöitä jätetä yksin.

"Yhteisessä maatalouspolitiikassa on välineitä luonnonkatastrofin aiheuttamien vahinkojen helpottamiseen. Annamme täyden tuen sujuvalle menettelylle ja yhteistyölle jäsenvaltioissa, jotka kannattavat tätä tukimuotoa", hän kommentoi Euractive-medialle.

Keski-Eurooppaa viime vuosina koetelleet kuivuusjaksot ja tämän vuoden piinallisen pitkät sateet ovat merkkejä ilmastonmuutoksen tuomien ääri-ilmiöiden lisääntymisestä.

"Viljelijöiden on vaikea tasapainotella ääripäiden välillä", Pesonen toteaa.

Lauran Geurts sanoo viljelijöiden sietävän kuivuutta sateita ja tulvia paremmin. "Sade on kuivuutta tuhoisampaa sadolle".

Lauran Geurts on voinut jatkaa töitään tulvista riippumatta pitkälti ennallaan. Hän nosti porkkanoita keskiviikkona pelloiltaan.