Maatalous

A-Rehu kaipaa lisää rehuherneen tuottajia

”Suomen hernealan voisi hyvin kaksinkertaistaa. Tuontisoijan korvaaminen jättäisi Suomeen 50 miljoonan euron rahapotin.”
Astronaute on keltainen rehuhernelajike.

”Kotimaisella rehuherneellä on niin hyvä kysyntä, etteivät viljelijät oikein edes hiffaa sitä vielä”, A-Rehun hankintapäällikkö Taneli Marttila sanoo.

Herneen viljelyala voitaisiin hänen mukaansa aivan hyvin tuplata nykyisestä, eikä menekki olisi vielä ongelma.

Marttila muistuttaa, että kyse on isoista rahoista suomalaisen viljelijän hyväksi.

”Viime vuona Suomeen tuotiin 120 miljoonaa kiloa soijaa. Sen arvo oli noin 50 miljoonaa euroa. Tämä raha voitaisiin saada kiertoon suomalaiseen maatalouteen.”

A-Rehu on Suomen toiseksi suurin rehutalo, mutta rehuteollisuuden käyttämästä herneestä yhtiön osuus on Marttilan mukaan 80–85 prosenttia.

Herneen käyttöä rehustuksessa ryhdyttiin A-Rehulla tutkimaan tosissaan vuonna 2016. ”Tehtiin koerehut broilereille ja todettiin, että herne soveltuu niille erittäin hyvin. Se on vähintään yhtä hyvä kuin soija.”

Nyt herneen avulla on pystytty pienentämään soijan käyttöä yli 40 prosenttia. Helmikuussa 2020 A-Rehu ilmoitti, että sen herneen käyttö ohitti jo soijan käytön.

Vuodesta 2017 A-Rehun nautarehut ovat olleet täysin soijattomia. Märehtijöiden rehuissa soija on helpointa korvata.

Myös Atrian perhetilojen lihasikaloissa käytetään nykyään pelkästään kotimaista valkuaista.

”Seuraava tavoite on saada myös emakkoketjun sikalat täysin soijattomiksi”, Marttila kertoo. Se ei ole helppo nakki, mutta hyviä onnistumisia on jo koettu – esimerkiksi Maalahdessa Westfarmin sikalassa.

A-Rehun broilerirehuissa käytetään vielä osittain soijaa, sillä kotimaista hernettä ei saada riittävästi.

Marttilan mukaan A-Rehun tavoite on, että tuontisoija korvataan kokonaan kotimaisella valkuaisella 2020-luvun aikana.

Herne on rehujen valmistuksessa A-Rehulle mieluisampi valkuaislähde kuin härkäpapu. Se sisältää härkäpapua enemmän energiaa ja vain hiukan vähemmän valkuaista.

”Lisäksi härkäpavun haitta-aineet rajoittavat sen rehukäyttöä”, Marttila sanoo. ”Haitta-aineettomia lajikkeita on kyllä tulossa, mutta energiapitoisempi herne on silti meille parempi.”

A-Rehu on pitkään hakenut lisää herneen sopimustuottajia.

Marttila arvelee, että herneen maine hankalana puitavana hidastaa alan laajenemista. Turhaan, hän sanoo. ”Nykyiset lajikkeet ovat paljon helpommin korjattavissa kuin esimerkiksi 1990-luvun lajikkeet.”

Marttila puhuu kokemuksesta, sillä hän on itsekin viljelijä. Tila sijaitsee Kurikan Jurvassa.

Tänä vuonna herne on hänen mukaansa näyttänyt ylivoimansa härkäpavun suhteen. ”Herne tykkää lämmöstä eikä ole niin tarkka veden suhteen. Se viihtyy kuivemmissa ja karummissa oloissa kuin härkäpapu, joka ottaa heti nokkiinsa kuivuudesta.”

Herne on tehokas typensitoja, ja sen jälkeisenä vuonna viljan typpilannoitusta voidaan vähentää.

”Olen viljellyt vuosia Astronaute-lajiketta. Viljan keskisato on noussut vähintään tuhat kiloa hehtaarilta verrattuna herneen viljelyä edeltävään kauteen. Ja maan rakenne on huomattavasti parempi.”

Herne katkaisee myös viljan tautikierrettä. Lisäksi sen avulla voidaan tasata ajoittaisia viljavuorten huippuja.

Astronaute on A-Rehun sopimusviljelijöilleen suosittelema lajike, sillä sekä sen sato että valkuaispitoisuus ovat hyvät.

”Siitä on mahdollista saada jopa kuuden tonnin satoja hehtaarilta”, Marttila sanoo.

Yhtiö ostaa mielellään myös muita lajikkeita, mutta Astronauten suorille sopimustuottajille maksetaan tästä syksystä lähtien viiden euron lajikelisä.

A-Rehun kaikki suorat sopimustuottajat saavat herneelle takuuhinnan automaattisesti.

”Jos takuuhinta on esimerkiksi 200 euroa, kuten viime syksyn sopimuksissa, viljelijä saa vähintään sen. Esimerkiksi nyt rehuherneen hintanoteeraus on 250 euroa tonnilta, joten 200 euron takuuhinnan päälle tulee 50 euroa.”

Lue myös:

Ensimmäinen Suomessa, ehkä koko maailmassakin? WestFarmin emakkosikala toimii täysin ilman soijaa, kotimaisella valkuaisella

Timo Aalto
A-Rehun hankintapäällikkö Taneli Marttila viljelee hernettä myös itse Kurikan Jurvassa.
Lue lisää

Rehukaupan kilpailutus ontuu – sianlihantuottaja kokee A-Rehun määräävän yhden tuotteen käytön perusteella toisen tuotteen hinnan

Viljanostajat kannattavat kansallista kestävän viljantuotannon ohjelmaa

Video: Kuumuus ja kuivuus ovat kurittaneet pakastehernettä – "Kaikki vapaa-aika käytetään sadetanssiin"

Mansikoiden pääsatokausi on nyt – niiden hankkiminen tavanomaiseen aikaan heinäkuussa saattaa olla liian myöhäistä