"Lihatiloilla ei eletä enää kädestä suuhun vaan velaksi" – kustannusten nousu on ajanut lihatilat ahtaalle

Kustannuksiin verrattuna lihaa joudutaan myydään nyt tappiolla, koska teollisuuden sopimukset kauppojen kanssa ovat pitkiä. Kuva: Johannes Tervo

Kuva: Timo Filpus

Kuva: Timo Filpus

MTK:n lihavaliokunta tuo esiin vakavan huolen lihatilojen voimakkaasti heikentyneestä kannattavuudesta. Pitkittynyt kannattavuusvaje yhdistettynä tuotantopanosten hintojen nousuun vaarantaa valiokunnan mukaan kotimaisen lihantuotannon jatkuvuuden ja erityisesti kehittymisen. Tilanne koskee lihavaliokunnan mielestä kaikkia lihantuotantosuuntia.

"Tilanteen heikentymiseen on vaikuttanut useita tekijöitä. Polttoaineiden ja lannoitteiden hinnannousu, tämän vuoden satotilanne sekä se, että tuottajahinnat eivät ole nousseet tuotantokustannusten mukana", luettelee MTK:n lihavaliokunnan puheenjohtaja Mauno Ylinen.

Ylisen mukaan tiloilta on tullut huolestuttavaa viestiä.

"Laskupino kasvaa ja tili on tyhjä. Tutut maatalouskauppiaat ovat kertoneet, että rahoitusluottojen osuus on kasvanut. Tuotantopanokset joudutaan ostamaan velaksi. Lihatiloilla ei enää eletä kädestä suuhun vaan normaalien tuotantokustannusten kanssa eletään jo velaksi", Ylinen toteaa.

Kannattavuutta on tiloilla pyritty parantamaan, mutta keinoja kustannusten hallintaan ei lihavaliokunnan mukaan enää ole. Tukipolitiikasta apua ei ole odotettavissa.

"Rehukustannuksia on pyritty pienentämään muun muassa siirtymällä aperuokintaan nautatiloilla sekä elintarviketeollisuuden sivuvirtoihin. Tuotantoa on tehostettu tilakokoa kasvattamalla."

Tilanne on Ylisen mukaan se, että tilalle tulevan rahamäärän pitää olla suurempi kuin lähtevä rahamäärä.

Ongelmana on, että Suomen elintarvikemarkkinoissa ei ole sellaisia mekanismeja, jotka huomioisivat tuotantopanosten äkillistä hintojen nousua, sanoo lihavaliokunta.

Tällaisia mekanismeja voisi olla esimerkiksi pykälät kaupan ja teollisuuden sopimuksissa, jotka mahdollistavat sopimusten avaamisen, jos painetta tuottajahintojen nousuun tulee.

"Kuljetusalalla on tämän tyyppisiä sopimuksia. Polttoaineen hintojen nousuun reagoidaan heti. Vastaavaa ei elintarvikepuolella ole", Ylinen toteaa.

Teollisuus ei pysty nostamaan tuottajahintoja, sillä sopimukset kauppojen kanssa ovat pitkiä.

"Kuvaava esimerkki on vaikkapa se, että alkukesästä on jo käytännössä myyty tämän vuoden joulukinkut."

Maatalouspolitiikan ja maataloustukien painottuessa jatkossa entistä enemmän ympäristön tilaa parantavien toimien tukemiseen, jää tuen perusperiaate, ruoan tuottamisen tukemisen merkitys pienemmäksi, MTK:n lihavaliokunta muotoilee.

Näin ollen markkinan on otettava myös taloudellinen vastuullisuus toiminnan periaatteeksi. Ei riitä, että vaatii parempaa eläinten hyvinvoinnin tilaa sekä ympäristötoimia, jos ei ole valmis maksamaan sen tuottamisen aitoja kustannuksia.

"Vastuullisuustoimissa ei voi valita rusinoita pullasta ja tehdä vain niitä toimia, jotka näyttävät kuluttajan suuntaan hyvältä. On otettava myös taloudellista vastuuta siitä, että ruoan tuottaja voi tuottaa laadukasta ruokaa ja siitä kuluttajan on oltava valmis myös maksamaan", Ylinen jyrähtää.