Maatalous

Tutkijat selvittivät: Vasikat oppivat käyttämään käymälää kymmenessä päivässä – vessakoulutuksella voidaan vähentää maidontuotannon päästöjä

Saksalaistutkijoiden opetuksessa oli 16 lehmävasikkaa. Jotta tapa voitaisiin ottaa käyttöön tiloilla, koulutusvaihe pitäisi automatisoida.
Dirksen et al. 2021/Elsevier Inc
Saksalaistutkijat opettivat holstein-vasikat käyttämään erillistä vessakarsinaa.

Vessan käyttö luonnistuu myös lehmiltä.

Saksalaiset tutkijat ovat osoittaneet tutkimuksessaan, että naudat voivat oppia sisä- tai oikeastaan pihattosiisteiksi.

He opettivat 16:tta holstein-vasikkaa käyttämään pientä, porteilla varustettua aitausta vessanaan.

Tutkimukseen varattiin lehmävasikoita, sillä niillä oli aktiivilypsyssä olevia lehmiä enemmän aikaa uuden taidon harjoitteluun.

Jokaisen kanssa vessassa käyntiä harjoiteltiin 45 minuuttia päivässä. Aluksi tutkijat laittoivat vasikat "vessakarsinaan" ja antoivat niille herkkuja joka kerta, kun ne virtsasivat.

Kun vasikat olivat yhdistäneet vessakarsinan herkkuihin, tutkijat siirsivät vasikat karsinaan johtavaan käytävään.

Jos vasikat virtsasivat käytävään, ne saivat kolmen sekunnin vesisuihkun. Vessassa käynnistä niitä palkittiin.

16:ta vasikasta 11 oppi käyttämään vessaa 10 päivän sisällä. Tutkijoiden mukaan 10 vasikkaa oppi taidon vahvasti.

"Lehmät ovat mainettaan viisaampia", sanoo ScienceNewsin haastattelussa tutkija lehmien käyttäytymiseen erikoistunut tutkija Lindsay Matthews Aucklandin yliopistosta.

Jotta lehmien vessasta tulisi yleinen käytäntö, se pitäisi automatisoida täysin, Matthews jatkaa. Tutkijat haluaisivatkin kehittää automaattisen koulutusjärjestelmän, joka palkitsisi vasikoita oikea-aikaisesti.

Vessaharjoittelun tavoitteena on vähentää päästöjä: lypsylehmä voi virtsata kymmeniä litroja päivässä.

Keräämällä virtsa erilleen voidaan ehkäistä ammoniakin haihduntaa ja mahdollista ravinnekuormitusta.

Aiempien tutkimusten mukaan ammoniakkipäästöt putoaisivat puoleen, jos 80 prosenttia lehmien virtsasta saataisiin kerättyä talteen.

Virtsan sisältämää typpeä ja fosforia voidaan hyödyntää myös lannoitteena.

Lehmien virtsan keräämiseen on kehitetty muitakin tapoja. Hollantilaisten kehittämä CowToilet-pisuaari laskeutuu painamaan lehmän takapäässä olevaa hermoa samalla, kun lehmä ruokailee.

Hermon painaminen saa aikaan virtsaamisrefleksin ja laite kerää virtsan talteen. Lehmän erilliskerätty virtsa on tarkoitus saada hyväksytettyä EU:ssa lannoitteena.

Tuotteen kaupallinen myynti Hollannissa on alkanut ja ensimmäiset pisuaarit on määrä asentaa tiloille tammikuussa 2022.

Virtsan kerääminen voi tuotteen kehittäjien mukaan vaikuttaa positiivisesti myös navetan ilmanlaatuun sekä parantaa sorkkaterveyttä hillitsemällä navetan lattian kosteutta.

Lue lisää:

Tässäkö ratkaisu karjatilojen ammoniakkipäästöihin? Lehmien pisuaari kerää virtsan talteen

Karjatilan arkisissa askareissa piilee vaara, joka pahimmillaan tappaa – "Hälytyskellojen pitäisi soida, kun sen haistaa"

Eläinten hyvinvointi on Suomessa parantunut merkittävästi, sanoo kunnaneläinlääkäri Riikka Lasonen – MT seurasi päivän työtä, jossa tapaa asiakkaiden karvaisen kirjon

Lue lisää

"Usein päästöt ja talous kulkevat käsi kädessä" – Pohjoissavolainen Maitomaa selvitti tuottajiensa tilakohtaiset kasvihuonekaasupäästöt

Valio, Atria ja Luonnonvarakeskus kehittävät yhteistyössä mallia maidon- ja naudanlihantuotannon hiilijalanjäljen laskentaan

Luomumaidon osuus tuotannosta kasvaa – tuotantomäärä kasvanut samalla kun tavanomaisesti tuotetun on laskenut

MT vieraili pahoin kärsineillä tulvapelloilla Alankomaissa – "Kollegani on menettänyt tulvien takia 90 hehtaaria perunaa", paikallinen viljelijä kertoo