Maatalous

Viljelijöillä on keinot ja yhteisymmärrys valkoposkiongelman hoitoon – Varsinais-Suomen ely-keskukselta odotetaan tukea ratkaisulle

Esimerkiksi karkottamista pitäisi voida tehdä myös Maakunnallisesti tärkeillä lintualueilla, jos niillä sijaitsevat rehun- ja ruuantuotannon kannalta kriittisimmät peltolohkot ja linnuille tarjotaan toisaalla mahdollisuus ruokailuun sekä lepoon.
Lari Lievonen
Arktisen alueen kantaan kuuluu arviolta 1,3 miljoonaa valkoposkihanhea.

Tähän syysmuuttokauteen päättyy 380 poikkeusluvan voimassaolo, jotka Varsinais-Suomen ely-keskus on myöntänyt valkoposkihanhien häirintään ja ampumiseen.

Varsinais-Suomen ely-keskuksen ylitarkastaja Maria Westerman kehottaa jättämään uuden hakemuksen hyvissä ajoin. Hän kuitenkin huomauttaa, että pelkillä poikkeusluvilla ei voida ratkaista lintujen viljelyksille aiheuttamia vahinkoja.

Sekä Pohjois-Karjalan ely-keskuksen lajivahinkokoordinaattori Mika Pirinen että polvijärveläinen viljelijä ja Joensuun seudun lintutyöryhmän jäsen Seppo Laasonen kertovat, että paikallisilla tahoilla olisi yhteisymmärrys ja keinoja tiedossa viljelysvahinkojen torjuntaan.

"Lintupellot yhdistettynä karkottamiseen on osoittanut toimivuutensa ja monet lintujen ruokailupelloille naureskelleista ovat hiljenneet. Linnut kyllä ohjautuvat alueille, missä on ruokaresurssia ja niitä ei häiritä", kertoo Pirinen.

Jotta maakunnassa voitaisiin toteuttaa peltolohkotasoista aluesuunnittelua, odotetaan Varsinais-Suomen ely-keskuksen tulevan vastaan poikkeuslupakäsittelyssä.

Esimerkiksi karkottamista pitäisi voida tehdä myös Maakunnallisesti tärkeillä lintualueilla (MAALI), jos niillä sijaitsevat rehun- ja ruuantuotannon kannalta kriittisimmät peltolohkot ja linnuille tarjotaan toisaalla mahdollisuus ruokailuun sekä lepoon.

"Maakunnan viljelijät olisivat aluesuunnittelulle nyt myötämielisiä, mutta sen onnistumisen edellytys on, että poikkeuslupakäsittely tukee tätä suunnittelua", toteaa Pirinen.

Laasonen on samaa mieltä, mutta ei ole yhtä diplomaattinen kommenteissaan. Hän moittii Varsinais-Suomen ely-keskusta kelvottomasta hallinnosta ja lupakäsittelijöitä huonosta tavoitettavuudesta sekä ylimielisyydestä tilannetta kohtaan.

"Olisi äärettömän tärkeää, että Varsinais-Suomen ely-keskuksesta olisi joku mukana alueellisissa lintutyöryhmissä. Karkottamiseen ja muihin viljelysvahinkojen torjuntakeinoihin voitaisiin luoda raamit yhteisymmärryksessä. Kun viljelijä hakisi poikkeuslupaa, hänellä olisi luotto prosessiin ja sen todennäköiseen lopputulemaan. Nyt hakemuksia laitetaan sisään ja sitten vain odotellaan millainen päätös mahtaa tulla."

Westerman toteaa, että Varsinais-Suomen ely-keskuksen lupaharkinta on tapauskohtaista. "Poikkeuslupia on tähänkin mennessä haettu ja myönnetty yhteisluvilla laajoille alueille. Luvat on myönnetty kaksivuotisina, koska luonnonolosuhteet alueella ovat muuttuvia ja karkotusmenetelmistä sekä niiden toimivuudesta saadaan uutta tietoa meneillään olevissa tutkimushankkeissa."

Hän myös sanoo, että lupaviranomainen on velvoitettu huomioimaan karkotustoiminnassa MAALI-alueet ja Suomen tärkeät lintualueet sekä muulle rauhoitetulle linnustolle aiheutuvan häiriön.

"Häiriöttömät alueet tulee sijoittaa pelloille, jotka tosiasiallisesti soveltuvat lintujen levähtämiseen."

Itä-Suomen hallinto-oikeus hylkäsi elokuun lopussa ely-keskuksen päätöstä koskevan valituksen. "Hallinto-oikeus vahvisti ely-keskuksen perustelut MAALI-alueiden linnuston huomioimiseksi."

Uutta vuonna 2023 alkavaa maatalouden ohjelmakautta ei päätöksenteossa voida Westermanin mukaan ottaa huomioon. "Ely-keskus ei ota ennakoivasti kantaa luparatkaisuihin, vaan luvitukseen liittyvät kysymykset ratkaistaan poikkeuslupakäsittelyjen yhteydessä."

Lue lisää

Kaikista susiluvista valitettiin hallinto-oikeuksiin – valittajat vaativat metsästykseen myönnetyille poikkeusluville myös täytäntöönpanokieltoa

Lukijalta: Miksi kokemusperäistä tietoa ei uskota? Sudet tulevat ruuan perässä Venäjältä Suomeen kuten ennenkin

Susisaagan tyhmin vaihe alkaa nyt

Hanhilupien käsittelyn siirtämisestä lännestä itään ei ole päätetty – selvityksen poikkeuslupien käsittelystä pitäisi valmistua ensi vuonna helmikuun lopussa