Maatalous

Välimaan tilan vapaaporsituskarsinat ovat ihan omanlaisensa – vastaavia ei ole missään muualla maailmassa

Mäkitalot uskalsivat investoida uuteen alan ahdingossakin. Pääosa rakennustarvikkeista hankittiin ennen hintojen jyrkkää nousua.
Sanne Katainen
Ilkka Mäkitalon suunnittelemassa vapaaporsituskarsinassa ei ole minkäänlaista häkkirakennetta. Emakko on koko ajan vapaana. Kuvan karsina oli tuotu halliin näytille ennen tilan toissa lauantain avointen ovien päivää.

Kun itse suunnittelee, saa mitä haluaa. Sillä periaatteella toimitaan Ilkka ja Johanna Mäkitalon sikatilalla Koskella.

Tilalla on menossa neljäs sikalainvestointi, joka on vuonna 2018 tilanpidon aloittaneen nuoren parin ensimmäinen.

Joutilaille emakoille rakennettiin uusi pihatto. Nyt päästään uusimaan vanha porsitustila ja muokkaamaan vanhasta pihatosta uusi porsitusosasto.

Uusittaviin tiloihin tulee porsituskarsinat, jollaisia ei ole missään muualla.

Ilkan vanhemmat Hannele ja Martti Mäkitalo ostivat tilan 1986. Sikatalous käynnistyi 1990-luvulla, ja laajennuksia tehtiin 1999 ja 2006.

Vapaaporsitus otettiin tilalla käyttöön jo 2010. Silloin sitä vastustettiin ankarasti ja pidettiin mahdottomana toteuttaa, Ilkka kertoo. Emakoiden arveltiin tallaavan valtaosan porsaista kuoliaiksi.

Mäkitaloille ratkaisu oli kuitenkin oikea ratkaisu. Nyt vapaaporsitukseen siirrytään muuallakin lähes aina, kun jonnekin rakennetaan uusi emakkosikala.

Uuden pihaton rakentaminen tuntui monin tavoin oikealta ratkaisulta.

"Vanhan pihaton rakenteet olivat ihan loppu, sitä oli tekohengitetty jo muutaman vuoden ajan", Ilkka kertoo. "Remontoiminen täysin vanhoihin tiloihin olisi maksanut noin 250 000 euroa, emakkomäärä olisi remontin aikana pienentynyt ja työt olisi jouduttu tekemään eläinten seassa."

Uusinvestointi maksoi puoli miljoonaa euroa.

Nyt uudistukset tehdään rauhassa ja vaiheittain.

Uusi joutilaspihatto on tehty avaraksi ja pussinperiä vältetty. Kun eläimillä on tilaa väistää toisia, tappeluita ei synny kovin herkästi.

Neljä uutta ruokintakioskia tarjoavat emakoille yksityisyyttä. Kioski tunnistaa eläimen sen korvanapista, sulkee portin syömään tulevan eläimen takaa ja avaa ruokintakaukalon luukun.

Kun eläin on syönyt, sen ei tarvitse peruuttaa kohti seuraavaa jonottajaa vaan se pääsee kulkemaan seuraavasta portista eteenpäin.

Poistumisportin voi ohjelmoida erottelemaan uusivan tai porsimaan tulevan emakon erottelukarsinaan. Näin eläimiä ei tarvitse etsiä isosta joukosta.

Porsituskarsinat on suunniteltu ja toteutettu tilalla. Malli syntyi kaksi vuotta sitten osana Ilkan Mustialan lopputyötä, joten protokarsinoita on ehditty jo koekäyttää pitkään.

Karsinassa on tilaa 7,5 neliömetriä. "Joku voisi sanoa, että tuohonhan mahtuisi kolme emakkoa, mutta meidän mielestämme tilaa ei ole liikaa", Ilkka sanoo.

Tehdasvalmisteisissa vapaaporsituskarsinoissa on vakiovarusteena häkki, jossa emakkoa voidaan pitää porsimisen ajan ja pari päivää sen jälkeen. Mäkitalojen karsinoissa ei häkkiä ole. "Näissä ainoa liikkuva osa on portti."

Tilan vanhoissa karsinoissa oli vino seinämä, jota vasten emakko hivuttautui makuulle ja jonka taa porsaat pääsivät pakoon. Sitäkään ei enää ole.

"Kun emakolla on tarpeeksi tilaa, se menee ensin mahalleen keskellä lattiaa ja kellahtaa siitä kyljelleen. Kylkeä se vaihtaa kierähtäen eikä nouse välillä seisomaan, kuten ahtaammassa tilassa."

Kun emakko toimii näin, porsaiden allejäämisriski pienenee.

Mäkitalot ovat huomanneet, että protokarsinassa emakko liikkuu ennen porsimista paljon. Se käy juomassa, rakentaa pesää ja vaihtaa asentoa.

Liikkuminen nopeuttaa porsimista, Ilkka kertoo. Maitokuumeen ja porsaiden sisälle jäämisen riski pienenevät.

Mäkitalojen mukaan porsaiden tallaantuminen johtuu usein siitä, että emakko on kipeä ja porsaat saavat maitoa huonosti. Tällöin emakko ärtyy ja nousee steppaamaan porsaat nisillä riippuen. Tätä ei tapahdu, jos maito virtaa heti hyvin ja runsaana.

Porsituskarsinoiden lattiasta kolmannes on ritilää ja loppu kiinteää. Kuivikkeena käytetään olkea.

Joka karsinan kulmassa on aukko, josta oljen saa pudotettua lantakuiluun. Ritilätoimittaja valmisti leikatut ritilät mittatilaustyönä.

Aukon edessä oleva luukku on suunniteltu niin, ettei emakko saa sitä kaiken tutkivalla kärsällään auki, mutta ihmiseltä avaaminen sujuu yhdellä kädellä.

Myös karsinan portin heittolukko on omaa suunnittelua. Sen saa auki yhdellä kädellä ja voi heittää kiinni takanaan.

Porsaspesiin tulee lattialämmitys ja lämpölamppu. Pesienkin rakenne on tarkkaan harkittu niin, että porsaat on helppo ajaa ja sulkea pesään hoitotoimia varten.

Moni on kysynyt, miten Mäkitalot uskalsivat investoida nyt, kun sikatalous elää kriisiä.

"Olemme tehneet tätä kaikessa rauhassa. Pääosa rakennustarvikkeista ostettiin niin sanottuun halpaan aikaan", Ilkka kertoo. "Ja viljankulutus kasvaa oleellisesti vasta ensi vuoden lopulla."

Mäkitalojen yksikkö on Suomen ja varsinkin maailman mittakaavassa pieni. Heille se on kuitenkin sopiva.

"En halua olla mikään yritysjohtaja, joka ei edes käy sikalassa", Johanna sanoo. "Tämä on inhimillisen kokoinen yksikkö. Sikalasta pystyy erottamaan yksilöitä ja niiden luonteenpiirteitä, jotka jäävät mieleen."

Välimaan tila

  • Yrittäjät Johanna ja Ilkka Mäkitalo.
  • Peltoa viljelyssä vuokramaineen 185 hehtaaria. Pääkasvi ohra, lisäksi vehnää, kauraa, hernettä ja hiukan kuivaheinää.
  • Siat kasvatetaan pääosin itse teuraaksi, laajennusvaiheessa porsaita on mennyt myös välitykseen.
  • Puoli miljoonaa euroa maksanut 650 neliön laajennus nostaa emakoiden määrän 110:stä 170:een ja lihasikapaikkojen määrän 750:stä 870:een.
Lue lisää

Jo joka kolmas emakko saa hoitaa porsaansa vapaaporsituskarsinassa, MT:n lihataloille tekemä kysely kertoo

Epäluulot kääntyivät menestykseksi: Suomesta tuli viidessä vuodessa vapaaporsituksen edelläkävijä

S-ryhmän päätös viimeinen naula arkkuun: Tuotantoeläinten hyvinvoinnin uranuurtaja Ollikkalan sikatila lopettaa toimintansa

Sikalainvestointi kaksinkertaisti tuotannon ja kohensi eläinten oloja