Ratkaisu eläinpalkkioehtojen muutoksista venyy viime hetkiin – viljelijöiden kannalta pahin vaihtoehto on edelleen todennäköinen

Jatkossa eläimen on oltava rekisteröitynä palkkiota hakevalle tilalle helmikuun viimeisenä päivänä, jotta eläimestä voidaan maksaa tukivuodelta tuotantosidonnaista eläinpalkkiota. Kuvituskuva. 

Neuvottelut kotieläintiloilla syvää huolta herättäneestä tuotantosidonnaisten eläinpalkkioiden muutoksesta ovat edelleen kesken. EU-komission vaatimuksesta palkkioiden jakoperusteet muuttuisivat tavalla, joka aiheuttaisi erityisesti monilla emolehmätiloilla merkittäviä tukimenetyksiä.

Asiasta on käyty virkamiestason neuvotteluita Suomen ja EU:n komission välillä siitä lähtien, kun komission lakipalvelu antoi syyskuun lopussa "tarkennetun tulkintansa" palkkioita koskevista säädöksistä, kertoo neuvotteleva virkamies Juha Palonen maa- ja metsätalousministeriöstä.

Ratkaisua tilanteeseen on haettu myös yhteistyössä Ruotsin kanssa.

Palosen mukaan uusi laintulkinta vaikuttaa EU-jäsenmaista Suomen ohella ainoastaan Ruotsiin. Muissa EU:n jäsenmaissa palkkion laskentaperusteet eroavat Suomen ja Ruotsin perusteista.

Neuvottelut eivät kuitenkaan ole tuottaneet toivottua tulosta. Komissio ei ole ollut valmis joustamaan uuden laintulkinnan mukaisesta kannastaan.

Palonen myöntää komission virkamiesten olevan hankalassa välikädessä, kun taustalla on "juristien pitkän mietinnän pohjalta muotoiltu tulkinta".

Tällä viikolla asia nousi poliittiseen keskusteluun, kun maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) neuvotteli asiasta keskiviikkona maatalouskomissaari Janusz Wojciechowskin kanssa.

Leppä esitti komissaarille, että ensi vuonna eläinmäärien laskennassa noudatettaisiin vielä nykyisiä ehtoja.

Komissaari pitää kuitenkin lähtökohtaisesti kiinni uudesta laintulkinnasta eikä siksi katso, että Suomen esittämää siirtymäaikaa voisi hyväksyä, ministerin ja komissaarin keskustelua seurannut Palonen kertoo.

Wojciechowski päätyi silti keskiviikon neuvotteluissa ottamaan aikalisän ja harkitsevansa mahdollisuutta siirtymäaikaan.

Käytännössä ratkaisulla on Palosen mukaan kiire, sillä eläinpalkkioiden haku on järjestettävä viimeistään tammikuussa. Jotta Ruokavirasto voi haun avata, sitä koskevat asetukset pitää hyväksyä valtioneuvoston istunnossa viimeistään 30.12.

Aikataulu on jo lähtökohtaisesti ollut tiukka, koska tieto uudesta laintulkinnasta tuli vasta syyskuun lopussa, Palonen korostaa.

Esimerkiksi muutoksen vaikutuksia lieventävien toimien valmisteluun ei ole ollut riittävästi aikaa.

Viljelijöiden keskuudessa on pohdittu, miksi Suomi noudattaa komission vaatimuksia kirjaimellisesti.

Palonen ymmärtää pohdinnat: Uudet ehdot sotivat yleistä oikeustajua vastaan. Toisaalta niiden taustalla on nimenomaan komission tulkinta, ja itse laki on pysynyt ennallaan.

"Komission säädösten tulkinnat ovat hyvin pitkälti jäsenmaita sitovia. Se katsotaan raskauttavaksi seikaksi, jos jäsenvaltio ei ole tulkintaohjeita ja suosituksia noudattanut", Palonen korostaa.

"Se johtaisi todennäköisesti rahoituskorjauksiin eli maksettujen tukien takaisinperintään."

Palonen korostaa, ettei maa ja metsätalousministeriö voi viedä valtioneuvoston istuntoon asetusehdotusta, joka sisältäisi selkeän rahoitusoikaisuriskin. "Sellaista asetusta ei missään tapauksessa tultaisi hyväksymään."

Jos ruokintapäivien lukumäärän perusteella maksettavia tuotantopalkkioita joudutaan komission vaatimuksesta muuttamaan, palkkiota myönnetään ensi vuonna vain eläinrekisteriin palkkiota hakevalle tilalle 28.2.2022 merkityille eläimille.

Tilalle 1.3.–31.12. rekisteröidyt eläimet olisivat palkkiokelpoisia vasta seuraavana vuonna.

Lisäksi kustakin eläimestä voidaan ensi vuodesta lähtien maksaa palkkiota vain yhdelle tilalle tukivuoden aikana.

Jos eläin, josta palkkiota on haettu, siirtyy toiselle saman tukialueen (AB tai C) samaa palkkiota hakeneelle tilalle, palkkion saa ainoastaan se, jonka hallinnassa eläin on viimeisenä. Palkkio maksettaisiin siltä ajalta, jonka eläin on ollut tämän hallinnassaan.

Ruokintapäivien perusteella maksettavia tuotantopalkkioita ovat nautapalkkio, lypsylehmäpalkkio, uuhipalkkio ja kuttupalkkio

Myös ruokintapäiväperusteisten eläinpalkkioiden määräytymisjaksot muuttuvat. Määräytymisjakso voi ensi vuonna alkaa vasta hakuajan jälkeen eli 1.3.2022 eikä nykyiseen tapaan vuoden alussa.

Määräytymisjaksot jatkuvat nykyiseen tapaan vuoden loppuun.

Muutokset koskevat nautapalkkiota, lypsylehmäpalkkiota, uuhipalkkiota ja kuttupalkkiota.

Ne eivät koske teurasperusteisia palkkioita, eläinten hyvinvointikorvausta, alkuperäisrotujen kasvattamissopimuksia tai kansallisia kotieläintukia.

Tässä vaiheessa muutokset koskevat ainoastaan ensi vuotta, joka on tukien osalta siirtymävuosi. Uuden kauden mukainen tukijärjestelmä astuu voimaan vuoden 2023 alussa.

Niiden osalta yksityiskohdat ovat vielä tässä vaiheessa auki, Palonen korostaa.

MTK arvioi eläinpalkkioiden muutoksen olevan pahimmillaan kohtalonkysymys osalle tiloista.

"Erityisesti keväällä syntyvien eläinten palkkioiden kokonaiskertymä jää aikaisempaa pienemmäksi", pohtii asiantuntija Saara Patama MTK:sta.

Patama ja maitoasiamies Marjukka Mattio ovat järjestämässä huomenna perjantaina kello 11.30–13.00 MTK:n webinaaria, johon maa- ja metsätalousministeriön asiantuntijat saapuvat paikalle kertomaan mahdollisesti odotettavissa olevista muutoksista.

Mattio ja Patama kannustavat viljelijöitä osallistumaan webinaariin. Webinaarin osallistumislinkki lähetetään etukäteen ilmoittautuneille ennen tilaisuuden alkua.

Ilmoittautuminen seminaariin MTK:n sivuilla.