Selvitys: Yli 800 ikääntynyttä odotti pääsyä hoivakotiin peräti yli lakiin kirjatun ehdottoman takarajan

Toisilla alueilla hoivapaikan saa lainmukaisesti viipymättä, kun taas toisilla alueilla keskimääräinen odotusaika voi olla kuukausia. Kuvituskuva. Kuva: Jaana Kankaanpää

Hoivapaikkaa joutui odottamaan heinä–joulukuun 2025 aikana keskimäärin noin kaksi kuukautta.

Yli 800 ikääntynyttä odotti pääsyä hoivakotiin peräti yli lakiin kirjatun ehdottoman takarajan eli kolme kuukautta. Tieto käy ilmi Hyvinvointiala Hali ry tuoreesta selvityksestä.

Hali selvittää tiedot hyvinvointialueilta tietopyynnöillä puolivuosittain.

Yhdistyksen sosiaalipalvelujohtaja Laura Lindebergin mukaan hyvinvointialueilla on lakisääteinen velvollisuus järjestää ympärivuorokautisen hoivan asukaspaikka ikääntyneelle viipymättä, kun tarve hoivapaikalle ilmenee.

”Tämä on yksiselitteistä. Yritysten ja järjestöjen hoivakodeissa olisi tilaa ympäri Suomea, mutta moni alue on leikannut ostopalveluista ikääntyneiden kustannuksella”, Lindberg toteaa Halin tiedotteessa.

Odotusajat eroavat alueellisesti suuresti. Pisimpään ikääntyneet joutuvat odottamaan hoivapaikkaa Pohjois-Karjalassa ja Keski-Uudellamaalla, joissa keskimääräinen odotusaika voi venyä laittoman pitkäksi, jopa yli kolmeen kuukautta.

Paras tilanne odotusaikojen osalta on Halin mukaan sen sijaan Päijät-Hämeessä ja Satakunnassa, joissa hoivapaikan voi saada alle kuukaudessa hetkestä, jolloin huoli ikääntyneen pärjäämisestä on noussut.

Näiden alueiden odotusajat ovat olleet Halin mukaan lyhimmät myös kahdessa edellisessä mittauksessa keväällä 2025 ja syksyllä 2024, eli tilanne on ollut johdonmukaisesti hyvä.

Sosiaalipalvelujohtaja Lindebergin mukaan myönteinen hoivapaikkapäätös tarkoittaa sitä, että ikääntynyt tarvitsee ympärivuorokautista tukea ja apua.

”Taustalla voi olla esimerkiksi muistisairaus, jonka takia ikääntynyt ei voi asua turvallisesti kotona, vaikka kotihoito kävisi useita kertoja vuorokaudessa. Tällaisessa tilanteessa kahden tai kolmen kuukauden odotus voi olla todella raskasta ja turvatonta aikaa sekä ikääntyneelle että hänen läheisilleen.”

Hän kuitenkin muistuttaa, että hoivaa käsiteltäessä on tärkeää muistaa mittakaava.

”Suomessa on noin 1 800 hoivakotia tai muuta pitkäaikaisen asumisen yksikköä, joissa asuu yli 50 000 ikääntynyttä. Heidän arkensa on pääsääntöisesti hyvin turvallista ja merkittävästi vähemmän yksinäistä, kuin kotihoidon piirissä olisi. Ongelma ei ole hoivan laatu, vaan riittämättömät tai liian myöhään tarjottavat palvelut.”.