Maailmalla on korjattu hyviä satoja. Kuvituskuva. Kuva: Oskar von Essen
Viljatila kannattavaksi näillä ohjeilla
Viljelijöiltä vaaditaan nyt tarkkaa markkinaseurantaa. Ratkaisujen tekeminen ajoissa voi vaikuttaa oleellisesti tilojen kannattavuuteen.
”Viljelijät lähtevät kylvämään viljaa vaikka se ei kannata. Meillä on semmoinen tuottamisen eetos Suomessa”, sanoo Timo Jaakkola. Kuva: Rami MarjamäkiViljojen hinnoissa on nyt suurta vaihtelua eri toimituspaikkojen välillä Suomessa, sanoo Timo Jaakkola. Hän toimii MTK:n Tuovi-hankkeessa viljelijäasiantuntijana.
”Jos viljelijällä ei ole sopimusta, kannattaa olla tavallista tarkempi mihin viljansa myy.”
Hinnalla ostajat ohjaavat sitä mihin jyvät halutaan.
Jaakkola kehottaa viljelijöitä ottamaan 15 minuuttia viikossa markkinatilanteen seurantaan. Suomessa myllyvehnän hinta seuraa hyvin tarkasti Pariisin Euronext-pörssin vehnän hintaa. Hinnat tosin ovat Jaakkolan mukaan keskimäärin Suomessa 15 euroa alle pörssihinnan.
En näe, että vehnämarkkinassa olisi kauhean suurta toivoa paremmista hinnoista.
”Toki hintoihin vaikuttaa paikallinen markkinatilanne. Ei ole olemassa mitään kiinteää Saksan tai Suomen hintaa”, hän muistuttaa.
Suomessa vehnän tase on raskas. Se tarkoittaa, että varastossa tulee olemaan jopa kaksi kolmasosaa vuoden tarpeesta ennen kuin syksyn 2026 sadonkorjuu on edes alkanut.
”En näe, että vehnämarkkinassa olisi kauhean suurta toivoa paremmista hinnoista. Suomessa itse asiassa maksetaan yllättävän hyvää hintaa vehnästä tällä hetkellä.”
Suurin hintoihin vaikuttava tekijä on tällä hetkellä se, minkälainen sato tulee olemaan.
”Joka puolella maailmaa on korjattu erittäin hyviä satoja. Markkinoilla on runsaasti tarjontaa ja varastot ovat vahvat sekä Suomessa että maailmanlaajuisesti.”
Toinen iso tekijä on dollarin kurssin kehittyminen.
”Dollari on heikentynyt suhteessa euroon. Jo se pelkästään vie vientihinnoista reilun kaksikymmentä euroa tonnilta.”
Maailmankauppaa käydään dollareissa, ja koska EU on iso viljan viejä, vilja hinnoitellaan dollarin mukaan.
Kolmas viljan hintoihin vaikuttava tekijä on Ukrainan tilanteen kehittyminen.
Kaikki viittaa Jaakkolan mukaan siihen, että ensi syksynä korjataan jälleen kerran suurempi sato kuin mitä kotimainen kulutus on.
”Viljelijät lähtevät kylvämään viljaa vaikka se ei kannata. Meillä on semmoinen tuottamisen eetos Suomessa.”
Ostajien ei ole pakko ostaa eikä varsinkaan maksaa ylihintaa viljasta.
”Markkinan näkökulmasta hinta on oikea, kun kuormia tulee ja tähän asti niitä on hyvin riittänyt.”
Ei tappiota kannata itse tarkoituksellisesti pyrkiä tekemään.
Viljatilan talouden parantamiseen Jaakkolalla on muutama tärppi.
Ensin selvitetään omat tuotantokustannukset, jolloin tiedetään vähimmäishinta, mitä tuotteista pitää saada.
Seuraavaksi katsotaan ostajien noteeraukset eli mihin hintaan ensi syksyn sadon voi kiinnittää.
”Jos sieltä löytyy hintataso, joka riittää kattamaan kustannukset, kannattaa kiinnittää 30–50 prosenttia odotetusta sadosta.”
Jos sopivaa hintatasoa ei kannattavalle tuotannolle löydy, täytyy tehdä jotain muuta, sanoo Jaakkola.
”Ei tappiota kannata itse tarkoituksellisesti pyrkiä tekemään. Jos jo kylvöille lähtiessä tietää, että tappiota tulee, ei hommassa ole mitään järkeä.”
Öljy- ja valkuaiskasveille on todennäköisesti kysyntää. Kuva: Kari Salonen”Kaikki pellolta irti saatavat öljykasvit saa todennäköisesti myytyä. Lisäksi valkuaiskasveille on edelleen kysyntää.”
Nyt olisi hyvä aika tehdä peltojen perusparannuksia.
”Viherlannoitusnurmella vähennetään kalliin ostolannoitteen tarvetta ja saneerauskasveilla hoidetaan maan tiivistymiä.”
Hän vetoaa erityisesti siihen viljelijäjoukkoon, jolla ei ole velkoja maksettavana ja tulot tulevat eläketurvana tai muina tulonlähteinä.
”Käyttäkää harkintaa viljan kylvön kanssa ja jättäkää markkinoille tilaa niille yrittäjille, jotka yrittävät elää viljan viljelyllä.”
Investoineilla tiloilla on isot pääomakulut, ja viljasta saatava hinta ja markkinat ovat aika lailla elämän ja kuoleman kysymys, Jaakkola toteaa.
”Elämäntapaviljelijät voisivat nyt pitää lomaa kasvukauden tai pari.”
Osakkaiden on alettava tehdä kauppaa oman tuottajaorganisaationsa kautta.
Viljelijöiden itsensä pitää ryhdistäytyä oman markkina-asemansa vahvistamisessa, Jaakkola sanoo.
”Markkinan haltuun ottaminen olisi tärkeää. Yksittäisen viljantuottajan markkinaosuus on joitain promillen osia, eikä sillä käydä neuvotteluja.”
Suomen suurin vilja-alan tuottajaorganisaatio on Vilja-Tavastia.
”Jos kaikki jäsenet myisivät viljansa sen kautta, heillä olisi 10 prosentin markkinaosuus Suomen viljakaupassa.”
Tuottajaorganisaation markkinavoima on suorassa suhteessa sen markkinaosuuteen. Jos aidosti halutaan vaikuttaa markkinoihin, osakkaiden on alettava tehdä kauppaa oman tuottajaorganisaationsa kautta.
”Liian paljon sitä käytetään viljakauppana muiden joukossa, mutta juostaan parin euron perässä kilpailevalle toimijalle.”
Jaakkola myöntää, että se on inhimillistä, mutta sillä ei koskaan saavuteta todellista markkinavoimaa.
Viennistä ei ole nopeaksi ratkaisuksi viljatilojen kannattavuuskriisiin. Kuvituskuva. Kuva: PAsi LeinoVienti ei Jaakkolan mukaan ole nopea ratkaisu viljatilojen kannattavuuden parantamiseen.
”Jokainen viety tonni osaltaan vahvistaa Suomen sisämarkkinan hintatasoa. Tarvitaan riittävän isoja toimijoita, jotka voivat tehdä kauppaa riittävällä volyymillä.”
Vientikauppaa varten toimijat tosin tarvitsevat kiinnitettyjä hintoja, jotta joku voi oikeasti myydä, Jaakkola huomauttaa.
Yrittäjä on lopulta itse vastuussa oman yrityksensä kannattavuudesta.
”Sellainen aggressiivisen odottamisen strategia, jossa käsi nyrkissä housuntaskussa odotetaan jonkun muun ratkaisevan ongelman oman tilan ongelmat, ei auta.”
Tappion tekemistä ei voi puolustella sillä, että joku ei maksanut tarpeeksi, Jaakkola sanoo.
”Yksittäinen tappiovuosi on hyväksyttävää, koska virheitä sattuu ja maailma muuttuu. Jos tuotetaan samalla tavalla vuodesta toiseen ja odotetaan erilaista lopputulosta, se on lähinnä typerää. Nyt kannattaisi tehdä erilaisia päätöksiä kuin vuosi sitten.”
Jos homma ei kannata, sitten pitää tehdä jotain muuta tai lopettaa, Jaakkola toteaa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
