Maatalouden hätäapupaketista 120 miljoonaa euroa luonnonhaittakorvaukseen, energiaverojen palautusta viime vuodelta korotetaan 45 miljoonalla – viljelijöiden tileille rahoja tulee heinäkuun ja syksyn aikana
Ministerityöryhmä linjasi vuosina 2022–2026 toteutettavaksi toimia, joilla vauhditetaan nopealla aikataululla siirtymistä fossiilisista polttoaineista uusiutuviin energiamuotoihin.
Maatalouden kriisin taustalla on viime vuoden historiallisen huono satokausi ja maatalouden kohonneet kustannukset. Kuva: Pasi LeinoMaataloudelle kaksi viikkoa sitten päätetyn 300 miljoonan euron hätäapupaketin jakamiskeinot on sovittu.
Kokonaisuus sisältää nopeavaikutteisia tukimuotoja maatilojen maksuvalmiuden tukemiseksi sekä toimia, joilla vauhditetaan energiaomavaraisuuden kasvattamista ja siirtymää pois fossiilisista tuotantopanoksista, maa- ja metsätalousministeriöstä kerrotaan.
Varautumisen ministerityöryhmä on jatkovalmistelussaan nyt linjannut kuluvalle vuodelle 2022 seuraavia toimia.
Kansalliseen luonnonhaittakorvaukseen osoitetaan hätäapupaketista 120 miljoonaa euroa.
Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) kertoo, että summa on noin 50 euroa hehtaaria kohti. Tuki maksetaan näillä näkymin lokakuussa.
Leppä toteaa, että rahat halutaan nopeasti liikkeelle, mutta säädökset asettavat aikataululle ehdot.
27 miljoonaa euroa suunnataan kansallisten tukien lisätuiksi sika- ja siipikarjatalouteen, kasvihuonetuotannolle, puutarhatuotteiden varastointiin, porotalouteen ja kalatalouteen.
EU:n kriisitukeen ja sen täydentämiseen kansallisella rahoituksella menee 20,6 miljoonaa euroa.
Energiaverojen vuoden 2021 palautuksen lisäämiseen kertaluonteisena toimena kohdistetaan 45 miljoonaa euroa. Se tarkoittaa jo maksetun palautuksen tuplaamista. Korotus tulee maksuun arviolta heinäkuussa.
Lisäksi ministerityöryhmä linjasi vuosina 2022–2026 toteutettavaksi toimia, joilla vauhditetaan nopealla aikataululla siirtymistä fossiilisista polttoaineista uusiutuviin energiamuotoihin.
Vaihtoehtoisiin energialähteisiin ja muihin huoltovarmuuteen liittyviin investointeihin ja muutoksiin lisätään investointitukea 28 miljoonaa euroa.
Investointituki muun muassa biokaasumädätteiden kehittyneille käsittelytekniikoille saa 14,5 miljoonaa euroa.
Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelman lisärahoitukseen menee 9 miljoonaa euroa.
Investointituki muun muassa ravinteiden talteenoton kehittyneisiin teknologioihin ja niihin liittyviin kone-, laite-, rakennus- ja laitosinvestointeihin on 25 miljoonaa euroa.
Maksuvalmiuslainojen valtiontakausta lisätään eli Maatilatalouden kehittämisrahasto Makeraa pääomitetaan 7 miljoonalla eurolla.
Kosteikkoviljelyyn suunnataan 30 miljoonaa euroa.
Ruokaviraston tietojärjestelmiin menee 3,5 miljoonaa euroa vuosille 2022–2023.
Maa- ja metsätalousministeriö vastaa pääasiallisesti hyväksyttyjen linjausten jatkovalmistelusta ja toimeenpanosta.
Valtiovarainministeriö vastaa energiaverojen vuoden 2021 palautuksen kertaluontaisesta lisäämisestä. Ravinnekierrätyksen investointihankkeissa vastuuministeriönä toimii ympäristöministeriö.
Toimenpiteet ja niiden budjettivaikutukset yksilöidään ja täsmennetään kevään 2022 lisätalousarvioesitykseen sekä vuosien 2023–2026 julkisen talouden suunnitelmaan.
Kaksi viikkoa sitten valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) kertoi 300 miljoonan euron hätäapupaketista maataloudelle.
Päätös paketista tehtiin tänä keväänä perustetussa varautumisen ministerityöryhmässä 17. maaliskuuta. Ryhmän perustamisen taustalla on Venäjän hyökkäys Ukrainaan.
Paketin on tarkoitus turvata omavarainen ruuantuotanto ja huoltovarmuus. Tukipaketilla halutaan saada varmuus, että peltoja ei jää viljelemättä kustannuskriisin takia eikä elinkelpoisia tiloja kaadu.
Ministerit olivat puhuneet myös maailmanlaajuisesta ruokaturvasta ja ruokakriisin riskistä.
Suomen on senkin takia hoidettava oma osansa ruuantuotannon turvaamiseksi, Saarikko sanoi kaksi viikkoa sitten.
”Maatalouden tuki on tuki jokaiselle suomalaiselle, jotta kaupassa on jatkossakin ruokaa.”
Maatalouden kriisin taustalla on viime vuoden historiallisen huono satokausi ja maatalouden kohonneet kustannukset.
Saarikko kertoi 17. maaliskuuta, että suurimpien elintarvikealan yritysten, kaupan sekä OP:n kanssa on sovittu, että kukin taho hoitaa osansa ruuan omavaraisuudesta.
Hänen mukaansa valtio hoitaa oman osuutensa nyt tällä 300 miljoonan euron paketilla.
Saarikko vaatii, että ruokaketju, etenkin kaupat, tekevät myös osansa. Se tarkoittaa käytännössä tuottajahintojen nostamista.
”Valtio auttaa viljelijöitä akuutissa kriisissä. Pitkän ajan kannattavuusongelmat on korjattava markkinoilla”, Saarikko sanoi kaksi viikkoa sitten.
Paketille tarvittiin EU:n lupa ja se saatiin nopeasti.
EU:n säännöistä tulee kuitenkin tiukat reunaehdot rahojen jakamiselle.
"Toimia, johon sen voisi heti käyttää on aika vähän. Tässä on hyvin tiukkoja reunaehtoja", totesi MTK:n maatalousjohtaja Johan Åberg viikko sitten mahdollisuuksista kuinka hätäapupaketti voidaan hyödyntää.
Tilaa kohden tukea voi maksaa 35 000 euroa, mutta korvausten on liityttävä Ukrainan sodan aiheuttamiin haasteisiin. Åberg vertaa tukea koronakorvauksiin: On pystyttävä perustelemaan, että tuki tulee sodan vaikutusten lieventämiseen.
Lue myös:
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
