Maatalous

Käytännölle vieraat päätökset harmittavat huittislaisia

Maatalous 21.07.2018

Nautaparlamentissa puhuttiin kannattavuudesta, tukipolitiikasta ja kuivuuden aiheuttamasta rehupulasta.


Satu Lehtonen
Terhi Harjunmaa-Levonen (vas.), Juha Levonen, Tero Hosike ja Anne Kangasvuori-Hosike saapuivat Jyväskylän Nautaparlamenttiin Huittisista.

Monesta viljelijästä tuntuu, että poliittisia päätöksiä valmistellaan irrallaan maatilojen todellisuudesta.

"Asioiden valmisteluun ja päätöksentekoon tarvitaan lisää käytännön osaamista ja viljelijän näkökulmaa", sanoo myös huittislainen Tero Hosike.

Hosike osallistui vaimonsa ja tuttavapariskunnan kanssa Jyväskylässä järjestettyyn valtakunnalliseen Nautaparlamenttiin tiistaina ja keskiviikkona.

Tero Hosikkeen ja Anne Kangasvuori-Hosikkeen emolehmätilalla tuotetaan simmental-vasikoita ja jalostuseläimiä. Emoja on 140.

Niin ikään Huittisista parlamenttiin saapuneiden Juha Levosen ja Terhi Harjunmaa-Levosen tilalla on juottamo sekä loppukasvattamo 250 maitorotuiselle ja risteytysnaudalle. Lisäksi tilalla on lihasikoja.

Kummallakin tilalla on peltoa viljelyssä määrä, joka riittää rehuomavaraisuuteen.

Naudanliha on tukiriippuvainen tuotannonala.

"2–3 vuodessa emotuet ovat laskeneet 50 euroa eläinyksikköä kohti", Hosike toteaa.

Hänen mielestään on nurinkurista, että juuri emolehmätuotantoa kuritetaan, vaikka se vastaa kuluttajien tarpeisiin: tuotanto perustuu nurmeen ja hoitaa siten sekä hiilensidontaa että monimuotoisuutta, ja eläinten hyvinvoinnista huolehditaan hyvin.

EU:n uuden ohjelmakauden valmistelussa esille nousseet tukikatot huolestuttavat huittislaisia.

Jos ehdotettu 100 000 euron tukikatto toteutuu ja leikkaukset alkavat jo 60 000 eurosta, ne koskevat isoa suomalaisten perhetilojen joukkoa. Taas lyödään korville niitä, jotka ovat tehneet kuten on odotettu: kasvattaneet yksikkökokoja ja tehostaneet ja ammattimaistaneet tuotantoa.

Hosike toteaa, että tukikatto rokottaisi erityisesti eteläsuomalaisia tiloja, koska ne eivät saa kansallisia tukia.

Anne Kangasvuori-Hosike toivoo EU:n maatalouspolitiikkaan selkeää linjanmuutosta. "Oli täysin väärä suunta poistaa esimerkiksi ikärajat ja sadonkorjuuvelvoite. Olen kuullut tapauksista, joissa eläkeläinen on tämän takia ottanut lypsykarjatilalle vuokraamansa pellot takaisin omaan käyttöönsä."

Kuivuus ja sen heikentämät rehusadot puhuttivat parlamentissa.

Hosikkeen mukaan ensimmäinen säilörehusato oli määrältään vajaa puolet normaalista.

Myös Levonen toteaa sadon jääneen noin puoleen. "Mutta kuiva-ainepitoisuus oli noin kaksinkertainen normaaliin verrattuna."

Levonen toteaa, että tilalla on pyritty turvaamaan rehun riittävyyttä monin eri varakeinoin. Tarkemmin hän ei halua niitä täsmentää.

Kummatkin pariskunnat sanovat, että toinen rehusato ratkaisee paljon.

Harjunmaa-Levonen kertoo, että heille tuli pari viikkoa sitten kasvattamoon erä teinejä. "Mietittiin, voidaanko niitä ottaa ollenkaan. Sitten tuli vettä ja todettiin, että kyllä sieltä jonkinlainen toinen säilörehusato tulee ja uskallettiin ottaa ainakin vielä tämä teinierä kasvamaan."

Jos kuivuus kuitenkin jatkuu pahana, pariskunnat pelkäävät mahdollisia häiriöitä lihamarkkinoilla.

Aiheeseen liittyvät artikkelit