MTK pelkää uuden nitraattiasetuksen ajavan maatalouden ahtaalle
Viljelijät ovat erittäin huolissaan nitraattiasetuksen ja ympäristönsuojelulain uudistuksista ja niiden vaikutuksesta elinkeinoon, kertoo puheenjohtaja Jari Laukkonen MTK:n ympäristö- ja maapoliittisesta valiokunnasta.
Asetusluonnoksessa päästörajoitukset ulotetaan koskemaan nitraatin lisäksi ammoniakkia ja fosforia.
”Maa- ja puutarhataloutta on kohdeltava lainsäädännössä samalla tavalla kuin muitakin yhteiskunnan toimijoita”, totesi kansanedustaja Anne Kalmari (kesk.). Esimerkiksi ravinteiden käytön rajoja ei saa asettaa ainoastaan alkutuotannolle.
Epätasa-arvo näkyy Kalmarin mukaan jo nitraattiasetuksen korvaavan uuden asetuksen nimessä. Se on valtioneuvoston asetus ”eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta”.
”Esimerkiksi pääkaupunkiseudun kunnat tuottavat jätevesiä yhtä paljon kuin 1,5 miljoonaa lihasikaa. Siitä huolimatta jätevedenpuhdistamolta tulevan lietteen saa levittää mihin tahansa, kunhan se ei ole pelto.”
MTK:n kutsumista ympäristövaliokunnan sekä maa- ja metsätalousvaliokunnan jäsenistä lähes kaikki saapuivat paikalle.
Ympäristövaliokunnasta tilaisuuteen osallistuivat puheenjohtaja Martti Korhonen (vas.)sekä Christina Gestrin (r.) ja Eeva-Maria Maijala (kesk.), maa- ja metsätalousvaliokunnasta Kalmarin lisäksi Jari Leppä (kesk.) ja Janne Sankelo (kok.).
Viljelijöiden oikeusturvakysymykseen puuttui Kalmarin lisäksi MTK:n ympäristöjohtaja Liisa Pietola. Hän kertoi, että asetuksen uudistamistyöstä puuttuvat selkeät kustannusvaikutusanalyysit.
Lisäksi osa asetuksen yksityiskohdista perustuu tutkimukseen, jota ei ole vielä julkaistu, joten sen sopivuutta taustamateriaaliksi ei voi arvioida.
”Pykälissä on runsaasti epäselvyyksiä ja vaikeasti käytännössä toteutettavia kohtia, jotka aiheuttavat viimeistään valvonnoissa ongelmia.”
Puutteisiin oli kiinnittänyt huomiota myös asetusluonnosta hieman etukäteen läpi käynyt Korhonen.
”Kaupunkilaisenkin näkökulmasta luonnoksessa on kummallisuuksia. Siihen täytyy paneutua huolellisesti, vaikka asetus ei tule eduskunnan käsittelyyn.”
Hänen mukaansa säädöksiä ei voida tehdä ilman, että niiden vaikutuksista on olemassa näyttöä.
MTK:n lakimies Leena Penttinen piti ongelmallisena sitä, että nitraattiasetuksella säädetään sellaisista asioista, joista ei perustuslain mukaan voida asetuksella säätää.
”On selvitettävä, meneekö ympäristöministeriö asetuksella toimivaltansa yli. Tavallisesti ministeriöt pyytävät tästä oikeusministeriöllä asetuksia laadittaessa lausuntoa.”
”Eduskunnalla on ylin lainsäädäntövalta Suomessa, ei kenelläkään muulla”, jyrähti Jari Leppä ja vakuutti, että myös maa- ja metsätalousvaliokunta ottaa asetuksen asialistalleen.
”Nykyisin säädellään asetuksilla yhä pienempiä asioita. Asetusluonnos sisältää monia käytännölle niin vieraita asioita, ettei niitä voi hyväksyä millään.”
JUHANI REKU
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
