Korkeakosken kalatie avattiin Kymijoella

Uudella kalatiellä pyritään parantamaan lohen lisääntymismahdollisuuksia. Kuva: Jaana Kankaanpää

Kotkan Korkeakoskelle, Kymijoen vanhimman vesivoimalan viereen rakennettu kalatie avattiin maanantaina. Vaelluskalojen elinolosuhteet Kymijoessa paranevat, minkä lisäksi kalatie vahvistaa Suomenlahden luonnonkalakantoja. Kalatien myötä niin lohi, taimen, kuin siikakin pääsevät nousemaan voimalaitoksen ohi kalojen lisääntymisalueelle Kymijokeen.

Kalatiessä on yhteensä yli 200 metriä kourua, jota pitkin kalat nousevat voimalan ohi. Nousua kertyy peräti 13 metriä.

Kalatie on yksi hallituksen konkreettinen esimerkki panostamisesta luontoon ja biotalouteen. "Vaeltavien ja uhanalaisten kalalajien elinmahdollisuuksien parantaminen on yksi hallituksen luontopolitiikan kärkihankkeista", toteaa kalatien avannut maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.).

Näihin pilottihankkeisiin hallitus on varannut vuoteen 2019 asti seitsemän miljoonaa euroa. Hankkeilla parannetaan muun muassa Itämeren lohen ja meritaimenen lisääntymismahdollisuuksia vesivoimaloiden sulkemissa joissa.

Taustalla on pyrkimys parantaa Suomen harrastus- ja ammattikalastusmahdollisuuksia sekä lisätä kestävää kalastusmatkailua myös kansainvälisellä tasolla.

Ministeri Tiilikainen kertoo, että hallituksen tuki on jatkossa niin sanottua siemenrahaa. Rahoituksen myötä toivotaan, että alueiden vesivoimalat, yritykset, maakuntien liitot ja kunnatkin lähtevät mukaan rahoittamaan tulevia hankkeita.

Tulevia projekteja toteutetaan muun muassa Kemi- ja Ounasjokeen, Iijokeen, Oulujokeen, Lieksanjokeen, Pielisjokeen, Hiitolanjokeen ja Kymijokeen.