Alusmaksut nielisivät saaristolaistilan koko liikevaihdon - ”Ei tätä voida edes kokeilla ilman, että karja täytyy laittaa pois”
Liikenne- ja viestintäministeriö lupaa vielä pohtia yhteysaluksiin kaavailtujen maksujen suuruutta niin, että saariston elinkeinot voidaan turvata.
Kimmo Raita tuo heinäkuormaa Salavaisten saareen traktorilla, joka kulkee kilometrin matkan yhteysalus Kivimon kyydissä. Rehukuormien lisäksi tilalla liikkuvat maito- ja teurasautot, ja yhteysalusta tarvitaan lähes päivittäin myös lihan suoramyyntiin liittyviin kuljetuksiin. Kuva: Pasi LeinoMaatilan lopetus ja muutto mantereelle – ainoa vaihtoehto, jonka maanviljelijät Kimmo ja Leena Raita näkevät, jos liikenne- ja viestintäministeriön ehdottamat maksut saariston yhteysalusliikenteeseen toteutuvat.
Yhteysalus Kivimo on Raidoille, heidän perheelleen ja karjatilalleen välttämätön elämänlanka.
Salavaisten saareen ja saaresta pois kuljetaan päivittäin useitakin kertoja: maitoauto, teurasauto, rehukuormat ja myyntiin menevien lihatuotteiden kylmäkuljetukset vaativat yhteensä tuhansia ylityksiä vuodessa.
Matkaa Teersalon rannasta Salavaisiin on vain noin kilometri. Välissä sijaitseva saari estää lossin rakentamisen.
Yhteensä maksuja kertyisi yli maatilan liikevaihdon, Kimmo Raita laskee.
Alennuksetkaan eivät muuttaisi kokonaiskuvaa, eikä se, että maksut jäisivät määräaikaiseksi kokeiluksi.
Tilapäistyövoiman saanti olisi mahdotonta, sillä kuljetusmaksut söisivät työntekijän palkan.
”Ei tätä voida edes kokeilla ilman, että karja täytyy laittaa pois.”
Raidan mukaan pelkkä puhe maksuista lamaannuttaa toiminnan. Rakentaminen ja muut kiinteät investoinnit on jo pantu jäihin. Raita on juuri sijoittanut uuden rakennuksen karsinoihin varatut rahat mönkijään.
Valtio ei millään saa havittelemaansa 4 miljoonaa euroa käyttömaksuista, koska maksavia asiakkaita ei riitä, Raita uskoo.
”Rahaa ei pystytä perimään, kun asiakas ei pysty maksamaan.”
Maksullisuudella on myös merkitystä tasa-arvon kannalta, Raita huomauttaa. Omia veneitä ovat tottuneet käyttämään lähinnä miehet.
”Kaikkein suurimpia kärsijöitä ovat naiset. Tiedän, että emännät eivät juuri veneile. Miehet veneilevät ja pystyvät tulemaan toimeen hetken ilman alustakin.”
Vaikka maksu koskisi vain muita kuin vakituisia asukkaita, se rokottaisi esimerkiksi matkailua, joka on saaristossa merkittävä elinkeino.
Valtio haluaa muutoksella lisätä markkinaehtoisia liikennepalveluja.
Raaseporin saaristossa henkilö- ja kevyitä tavarankuljetuksia hoitava yrittäjä Niklas Wikström ei kuitenkaan usko maksujen lisäävän kaupallista kuljetustoimintaa.
”Enemmänkin tulee mieleen, että paljon matkustavat siirtyisivät helposti omaan kulkuneuvoon. Se on siitä kiinni, minkälaiset tarpeet ihmisillä on.”
Maksujen suuruutta erityisesti vakituisille asukkaille pohditaan vielä palautteen ja lausuntojen perusteella, toteaa liikenneneuvos Eeva Linkama liikenne- ja viestintäministeriöstä. Lausuntoaikaa asetusehdotuksille on 16.12. asti.
”Maksujen pitää olla kohtuullisia myös yritystoiminnan näkökulmasta. Sekin kysymys herää, olisiko fiksua vaihtoehtoa löydettävissä, ettei henkilöautoja tarvitsisi kuljettaa saariin. Se johtaa järeiden alusten tarpeeseen.”
Linkaman mukaan tasapuolisuuttakin pitää pohtia. Valtion tukemat yhteysalukset liikkuvat Saaristomerellä ja Suomenlahdella. Pohjanlahden ja sisävesien saariasukkaat maksavat liikkumisensa itse.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
