Suomessa viljelijät painivat Euroopan mutkikkaimman tukijärjestelmän kanssa – yksinkertaistaminen ei onnistu, jos jostain ei tingitä

Lypsylehmiä. Lypsylehmäpalkkio lakkautettiin vuoden 2022 jälkeen osana cap-uudistusta ja nautapalkkiojärjestelmän yksinkertaistamista. Nyt sitä vaaditaan takaisin. Kuvituskuva. Kuva: Kari Salonen

Maatalous|Maatalouspolitiikka

15.4.202413:46

Kommentti

Juhani Reku

Kollegani muisteli taannoin, että Suomen liityttyä EU:hun vuonna 1995 MT:n toimittajat laativat tukihakuohjeita viljelijöiden avuksi peräti viiden sivun verran. Tuolloin ne tehtiin osaksi muuta lehteä eli sivukoko oli hieman yli kaksinkertainen verrattuna tänään maanantaina ilmestyvään Tukiohjeet-liitteen sivuihin verrattuna. Jos ohjeet olisi tehty vuonna 1995 nykyisenlaisena tabloid-kokoisena liitteenä, siinä olisi ollut ehkä 12 sivua.

Tämänvuotisessa liitteessä on 40 sivua. Se on suurin tähän asti tehty MT:n tukiohjeliite.

Syy on yksinkertainen: tukijärjestelmä on nyt monimutkaisempi kuin koskaan. Ei ole ihme, että viime vuonna ohjeistuksista huolimatta sadoilla viljelijöillä jäi yksi tai useampi tuki tai toimenpide rastittamatta hakemuksestaan. Mikään määrä neuvoja ei enää tahdo riittää kokonaisuuden hallitsemiseen.

Myös maksuaikataulu venyy, kun tukihakemusten ja siihen liittyvien tietojen tarkistaminen vie yhä kauemmin.

Tästä ei voi syyttää EU:ta. Se ei tuota suomalaisille viljelijöille unionin monimutkaisinta tukijärjestelmää. EU:n tuottamien vaatimusten esittelyyn riittäisi sama 12 sivua kuin vuonna 1995.

Monimutkaisuus tehdään täällä ihan itse. Valmisteluvaiheessa tuottajajärjestöt, luontojärjestöt ja muut sidosryhmät täyttävät toiveiden tynnyrin äärimmilleen. Sitten ihmetellään, kun on niin monimutkaista.

Kuukausi sitten maitovaltuuskunta vaati takaisin lypsylehmäpalkkiota. Siitä se lähtee. Vielä on muutama vuosi aikaa keksiä kaikkea uutta kivaa vuonna 2027 alkavaksi kaudeksi.

Se siitä yksinkertaistamisesta.

Tukiohjeet-liite on luettavissa MT:n näköislehdessä.