Viljatilojen alas syöksynyt, ja kolme vuotta peräkkäin miinuksella pysynyt, kannattavuuskäyrä veti Mikko Lindbergin, Esa Lindroosin, Pekka Niemisen ja Juha Rainingon ilmeet vakaviksi. Kuva: Heli Lehtelä
Somerolle tulossa toinen kriisikokous – kasvinviljelijöille perustettiin tänään oma yhdistys
Uuteen yhdistykseen ja kokoukseen toivotaan kasvintuottajia koko Suomen alueelta.Paimio
Kasvintuottajien määrä Teeriharjun ensimmäisessä kriisikokouksessa kertoi, että tuottajat kaipaavat muutosta. Kuva: Lari LievonenPaimiossa perustettiin tänään Suomen kasvinviljelijät ry.
”Nimensä mukaisesti yhdistyksen on tarkoitus toimia kasvintuottajien asiaa ajavana tahona samaan tapaan kuin esimerkiksi Sikayrittäjät, Kauppapuutarhaliitto, Pihvikarjaliitto, Siipikarjaliitto ja Maitoyrittäjät omilla aloillaan”, kertoo Mikko Lindberg, eräs marraskuisen Somerolla järjestetyn viljantuottajien kriisikokouksen puuhamiehistä.
Hän toteaa, että jotain on tehtävä.
”Kun katsoo Luken juuri julkistamia maatilojen kannattavuuskertomia, näkee kuinka raskaasti tappiollisia viimeiset kolme vuotta ovat olleet. Viljatilat eivät kestä enää neljättä samanlaista vuotta.”
Paimioon yhdistyksen perustamiskokoukseen kokoontuneet kasvinviljelijät toteavat, että yhdistyksen kautta syntyy mandaatti vaikuttaa erilaisiin päättäviin tahoihin suoraan.
”Yksittäisten tuottajien on vaikeaa lähteä keskustelemaan asioista”, toteaa Juha Raininko.
Yhdistyksen ei ole tarkoitus kilpailla MTK:n peltokasvivaliokunnan kanssa.
”Toimimme MTK:n rinnalla ja olemme käyneet jo hyvää keskustelua Tero Hemmilän kanssa. Yhdistys pystyy ketterämpään ja suorempaan toimintaan, kun päätöksiä ei tarvitse hyväksyttää eri väliportailla. Nyt tarvitaan nopeita toimia, jotta vältytään konkurssiaallolta”, Lindberg toteaa.
”Toivottavasti saamme jäseniä niin paljon, että pystymme palkkaamaan työtekijän, sillä työtä on paljon.”
Suomen kasvinviljelijät ry:n tavoitteista päästään keskustelemaan 23. maaliskuuta, kun Someron Teeriharjulla järjestetään toinen viljantuottajien kriisikokous.
”Aloitamme kahvituksella kello 11 ja varsinainen kriisikokous alkaa kello 12.”
Puhujina kokouksessa ovat muun muassa MTK:n puheenjohtaja Tero Hemmilä sekä valtiosihteeri Päivi Nerg maa- ja metsätalousministeriöstä. Kokouksessa on myös tarkoitus kertoa juuri perustetusta yhdistyksestä, keskustella sen toiminnasta ja antaa mahdollisuus jäseneksi liittymiselle.
Kokoukseen toivotaan jälleen osallistujia ympäri maan.
”Yhdistyksen hallituksessa on edustajia ympäri Suomen, jotta kaikkien alueiden asioita voitaisiin ajaa tasapuolisesti. Hallituksessa on 12 paikkaa”, toteaa Pekka Nieminen.
Yhdistyksen jäsenmaksu on 100 euroa.
”Toivottavasti saamme jäseniä niin paljon, että pystymme palkkaamaan työtekijän, sillä työtä on paljon”, hän jatkaa.
Vaikka yhdistyksen tavoitteista ja toiminnasta on tarkoitus keskustella jäsenistön kanssa, on ensimmäisiä toimia jo suunniteltu.
”Tulevaan cap:iin haluamme myös osaltamme vaikuttaa. Meidän on tarkoitus käynnistää myös Fair play -keskustelu ruokaketjun toimijoiden kanssa”, hän jatkaa.
Toivomuksena on muun muassa, että suomalainen lihaketju sitoutuisi käyttämään 90-prosenttisesti kotimaista rehua.
”Nytkin Seinäjoella olevan Hankkijan rehutehtaan toiminta on katkolla salmonellan vuoksi ulkomailta tuodun rehuraaka-aineen takia. Samaan aikaan Suomen viljavarastot ovat täynnä”, miehet ihmettelevät.
Someron ensimmäisessä kokouksessa esitettiin toimenpidelistaus, jonka puitteissa on käyty tapaamassa maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahia ja ministeriön virkamiehiä useampaan otteeseen.
”Ministeri saa etuoikeutetusti puheenvuoron kokouksessa, mikäli hän tulee paikalle”, sanoo Lindberg.
Someron Teeriharjun yleisötilaisuudessa esitettyä listausta on kritisoitu liiallisesta tukipainottuneisuudesta.
”Kokouksessa esitetty listaus keskittyy tukipolitiikkaan, koska viime hallituksen valmistelemalla Suomen cap-suunnitelmalla vietiin yrittäjätulo jopa tehokkaimmilta viljatiloilta. Samaan aikaan maatalouden ja maaseudun kehittämisen vuotuinen kokonaisrahoitus säilyi vakaana ohjelmakauden vaihtuessa”, Raininko avaa.
Asialla on vaikutusta muun muassa siihen, että sukupolvenvaihdosten tekeminen on käytännössä mahdotonta viljatiloilla, jotka tuottavat nyt tappiota, eivätkä yllä vaadittuun 22 000 euron yrittäjätuloon.
”Meillä on listan ulkopuolelle jääneitä toimenpide-ehdotuksia, joilla kotimaisen viljantuotannon asemaa saadaan parannettua. Keskeisintä on paneutua nimenomaan viljantuotannon kannattavuuden parantamiseen”, Nieminen jatkaa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
