Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
  • "Tuottajan niskaan tulee lokaa jatkuvasti" – oudot sävyt saanut ilmastokeskustelu sytytti MTK-Etelä-Pohjanmaan kokouksen

    Ilmastokeskustelussa tuottajista on tehty lähes rikollisia, ihmetteli kokousväki. Myös Luonnonvarakeskus Luken toiminta ihmetytti: "Saako Luke poliittista ohjausta?"
    Kauhajokelainen Antti Toija toivoi ilmastokeskusteluun lisää dataa tuottajien tekemästä työstä.
    Kauhajokelainen Antti Toija toivoi ilmastokeskusteluun lisää dataa tuottajien tekemästä työstä. Kuva: Johannes Tervo

    Ilmasto oli isoin aihe Maataloustuottajain Etelä-Pohjanmaan Liiton syyskokouksessa lauantaina Lapualla.

    Antti Toija Kauhajoelta tiivisti monen tunnot toteamalla, että ilmastokeskustelussa on paljon väärää tietoa liikkeellä.

    "Keskusteluun on pystyttävä saamaan lisää dataa siitä, mitä tuottajat tekevät hiilensidonnassa. Me pärjäämme siinä hyvin."

    Aki Ylinen Nurmosta kysyi, saako Luke poliittista ohjausta joltakin taholta.
    Aki Ylinen Nurmosta kysyi, saako Luke poliittista ohjausta joltakin taholta. Kuva: Johannes Tervo
    "Lisää tietoa kuluttajille tuottajien tekemästä työstä", Tuomo Sorvali Töysästä vaati. Mikrofonia pitää MTK-Etelä-Pohjanmaan kenttäpäällikkö Ari Perälä.
    "Lisää tietoa kuluttajille tuottajien tekemästä työstä", Tuomo Sorvali Töysästä vaati. Mikrofonia pitää MTK-Etelä-Pohjanmaan kenttäpäällikkö Ari Perälä. Kuva: Johannes Tervo

    Ilmajokelaisen Timo Kankaanpään mukaan maa- ja metsäpuolen syyllistäminen varsinkin sosiaalisessa mediassa on melkoista.

    "Siellä tulee lokaa niskaan jatkuvasti."

    Loanheittoon ei Kankaanpään mielestä pidä lähteä mukaan. "Ammutaan me faktoilla."

    Samoilla linjoilla oli Tuomo Sorvali Töysästä.

    "Kuluttajien suuntaan on saatava lisää informaatiota tuottajien tekemästä työstä."

    "Maaperätiedossa on iso tietovaje. Liikkeellä on paljon harhaista tietoa", MTK:n ympäristöjohtaja Liisa Pietola sanoi.
    "Maaperätiedossa on iso tietovaje. Liikkeellä on paljon harhaista tietoa", MTK:n ympäristöjohtaja Liisa Pietola sanoi. Kuva: Johannes Tervo

    Aki Ylinen Nurmosta kummasteli Luonnonvarakeskus Luken roolia. Hänen mukaansa luvut vaihtelevat ihmeellisesti Luken viimeaikaisissa raporteissa.

    "Luken uskottavuus kärsii. Voiko siihen enää luottaa", Ylinen sanoi. Hän kysyi, saako Luke poliittista ohjausta joltakin taholta.

    Luonnonvarakeskus nousi aiheeksi myös syyskokouksen jälkeen pidetyssä keskustelussa. Kansanedustaja Antti Kurvinen (kesk.) kummasteli Luken linjauksia.

    "Luottamus Luonnonvarakeskukseen asiantuntijaorganisaationa on horjunut", keskustan eduskuntaryhmää johtava Kurvinen totesi.

    Liiton johtokunnan erovuoroisista jäsenistä ilmajokelainen Timo Kankaanpää valittiin jatkokaudelle.
    Liiton johtokunnan erovuoroisista jäsenistä ilmajokelainen Timo Kankaanpää valittiin jatkokaudelle. Kuva: Johannes Tervo
    Jenna Karén Ähtäristä toivoi, että vaihettumisvyöhykkeet saataisiin takaisin ympäristöteeseihin. "Vaihettumisvyöhykkeet ovat tärkeitä monimuotoisuuden kannalta."
    Jenna Karén Ähtäristä toivoi, että vaihettumisvyöhykkeet saataisiin takaisin ympäristöteeseihin. "Vaihettumisvyöhykkeet ovat tärkeitä monimuotoisuuden kannalta." Kuva: Johannes Tervo

    MTK:n ympäristöjohtaja Liisa Pietola nosti esiin ilmastopolitiikan kipupisteitä.

    "Maaperätiedossa on iso tietovaje. Liikkeellä on paljon harhaista tietoa."

    Pietolan mukaan riskinä on, että myös ihmisten kulutusta ohjataan harhaisella tiedolla.

    Tietovaje on täyttä totta myös lainsäädännön valmistelussa.

    "Ennen uutta lainsäädäntöä on uusi mittausdata hiilensidonnasta huomioitava", Pietola vaati.

    Hänen mielestään tutkimusyhteistyö viljelijöiden, kaupan ja ympäristöjärjestön kanssa on välttämätöntä. Yhteistyön avulla tietovajetta on mahdollista pienentää.

    "Vallalla oleva viestintä lamaannuttaa. Luovuttaa ei kuitenkaan saa", Pietola sanoi kokousväelle.

    Hän lainasi MTK:n puheenjohtajan Juha Marttilan sanoja puheesta, jonka Marttila vastikään piti MTK:n valtuuskunnassa.

    "Faktat ovat puolellamme, olemme historian valoisalla puolella – suomalainen ruoka ja metsätalous ovat tulevaisuutta."

    Suomen rooli maapallon laajuisessa ilmastonmuutoksessa on pieni, Pietola totesi.

    "Niin ei kuitenkaan saa ryhtyä ajattelemaan, että meidän ei tarvitse tehdä mitään", hän varoitti.

    Suomi voi näyttää esimerkkiä muille maille, Pietola kannusti.

    Liisa Pietola, Yrjö Ojaniemi, Mauno Ylinen ja Sami Yli-Rahnasto odottelevat syyskokouksen alkua. Kokouspaikkana Lapualla oli Kulttuurikeskus Vanha Paukku.
    Liisa Pietola, Yrjö Ojaniemi, Mauno Ylinen ja Sami Yli-Rahnasto odottelevat syyskokouksen alkua. Kokouspaikkana Lapualla oli Kulttuurikeskus Vanha Paukku. Kuva: Johannes Tervo
    Virallisia kokousedustajia oli yli 120.
    Virallisia kokousedustajia oli yli 120. Kuva: Johannes Tervo

    Tuottajaliiton johtokunnan erovuoroisista jäsenistä ilmajokelainen Timo Kankaanpää valittiin jatkokaudelle.

    Johtokunnassa pitkän rupeaman tehnyt Kai Kytölä Jalasjärveltä luopui paikastaan. Hänen paikalleen valittiin Päivi Kasari Jalasjärveltä.

    Maaseutunuorten uusi edustaja johtokunnassa on seinäjokelainen Matti Kortesmäki.

    Kokous valitsi myös MTK:n valtuuskunnan jäsenet. Erovuoroisista Arto Huhtala Jalasjärveltä ja Kati Kohtakangas Isojoelta valittiin uudelleen.

    Pitkään MTK:n valtuuskunnassa vaikuttanut Jari Laukkonen oli ilmoittanut, että ei ole enää käytettävissä. Hänen tilalleen valtuuskuntaan valittiin Jaakko Isomäki Kortesjärveltä.

    Ilpo Ulvinen Tiistenjoelta kysyi, millä vauhdilla tuottajaliiton jäsenmäärä vähenee.
    Ilpo Ulvinen Tiistenjoelta kysyi, millä vauhdilla tuottajaliiton jäsenmäärä vähenee. Kuva: Johannes Tervo
    Terho Mäkelä Alajärveltä toivoi Etelä-Pohjanmaan tuottajaliiton ja keskusliiton apua jäsenhankintaan.
    Terho Mäkelä Alajärveltä toivoi Etelä-Pohjanmaan tuottajaliiton ja keskusliiton apua jäsenhankintaan. Kuva: Johannes Tervo

    Tuottajaliiton toiminnanjohtaja Yrjö Ojaniemi esitteli uuden toimintasuunnitelman. Sen neljä avaintavoitetta ovat tulo- ja kannattavuuskehityksen korjaaminen, jäsenistön roolin vahvistaminen maa- ja ympäristöpolitiikassa, tuottajien markkina-aseman vahvistaminen ja järjestöremontin eteenpäin vieminen.

    Ojaniemi esitteli myös talousarvion. Hänen mukaansa liitto on niin hyvissä varoissa, että toimintakyky on turvattu.

    "Toimintamme on varmasti maan parasta etenkin maaseutunuorten ja kuluttajatyön osalta. Tätä hyvää työtä on tarkoitus jatkaa."

    Pairasta näköö, mistä mies on kotoosi.
    Pairasta näköö, mistä mies on kotoosi. Kuva: Johannes Tervo

    Jäsenistön määrä liiton alueella vähenee kolmesta viiteen prosenttia vuodessa, Ojaniemi kertoi. Vähennys on samaa luokkaa kuin muuallakin maassa. Asiasta kysyi Ilpo Ulvinen Tiistenjoen yhdistyksestä.

    Ojaniemen mukaan keskusliiton tasolla jäsenmaksukertymään on budjetoitu nousua.

    Terho Mäkelä Alajärveltä epäili, päästäänkö tavoitteeseen. Hän toivoi oman tuottajaliiton ja keskusliiton apua jäsenhankintaan.

    Ojaniemi lupasi apua, jotta jäsenhankinta ei jää pelkästään talkootyön varaan.

    Kokouksen avannut MTK-Etelä-Pohjanmaan puheenjohtaja Johanna Kankaanpää totesi, että luvassa on vilkas järjestöllinen vuosi 2020.

    "Ensi vuoden jäsenhankintakampanja on keskusliittovetoinen, mutta työ tehdään tiiviissä yhteistyössä yhdistysten ja liittojen kanssa."

    Mennyttä kasvukautta Kankaanpää luonnehti monijakoiseksi.

    "Sadon suhteen meillä viljelijöillä on parempi mieli lähteä alkavaan talveen kuin parina edellisenä syksynä."

    Vuoden tapahtumista Kankaanpää mainitsi kahdet vaalit, eduskuntavaalit ja europarlamenttivaalit.

    "Eduskuntavaalien jälkeiset hallitusneuvottelut tuottivat suomalaisen maaseudun ja sen elinkeinojen kannalta historian parhaan hallitusohjelman. Melkein voi sanoa, että kaikki saatiin, mitä ikinä MTK ymmärsi pyytää."

    "MTK:lla riittää paimennettavaa, että kaikki hallitusohjelman hyvät kirjaukset varmasti toteutuvat vaalikauden aikana", Kankaanpää lähetti terveisiä keskusliitolle.

    Kokouksen alussa pidettiin hiljainen hetki Antti Franssilan ja Antti Rantakankaan muistolle.

    Antti Franssila vaikutti MTK-Etelä-Pohjanmaan johtokunnassa kolmella vuosikymmenellä, oli liiton pitkäaikainen puheenjohtaja ja toimi kymmenen vuotta myös MTK:n kolmantena puheenjohtajana. Franssila kuoli elokuussa.

    Marraskuussa kuollut keskustan kansanedustaja Antti Rantakangas työskenteli jonkin aikaa MTK-Etelä-Pohjanmaan järjestöagrologina 1980-luvun jälkipuoliskolla.