Uusi hanke etsii maatiloilta ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillintään

Sata maatilaa pääsee mukaan miettimään ja kokeilemaan, miten maaperään saadaan sidottua lisää hiiltä. Kuva: Saara Olkkonen

Viljelijöiden käsissä saattaa olla enemmän mahdollisuuksia torjua ilmastonmuutosta kuin tällä hetkellä tiedetäänkään. Juuri käynnistynyt pilottiprojekti yhdistää käytännön viljelijöiden tiedon ja kokemuksen huippututkimukseen kuten isotooppianalyyseihin ja ilmakehämittauksiin.

Ilmatieteen laitos, Baltic Sea Action Group (BSAG) ja Sitra käynnistävät parhaillaan projektia, joka on jo herättänyt kansainvälistäkin kiinnostusta. Mukaan haetaan sataa esimerkkitilaa ympäri Suomen.

Maaperässä olevassa eloperäisessä aineessa on varastossa enemmän hiiltä kuin maapallon kasveissa ja ilmakehässä yhteensä, hankkeen tieteellisen osan koordinaattori, tutkimusprofessori Jari Liski Ilmatieteen laitokselta kertoo.

Merkittävä osa maaperän hiilestä on ylimmässä, metrin paksuisessa pintakerroksessa – eli siinä kerroksessa, johon maatalous, laidunnus tai metsänhoito suoraan vaikuttavat.

Pariisin ilmastokokouksessa 2015 Ranska esitteli aloitteen, jonka tavoite on lisätä maaperän hiilen määrää vuosittain 0,4 prosentilla. Laskelmien mukaan tämä riittäisi kompensoimaan ihmisten aiheuttamat vuosittaiset hiilidioksidipäästöt.

Suomikin allekirjoitti aloitteen.

Tavoite on kuitenkin vielä hyvin abstraktilla tasolla, Sitran kiertotalouden asiantuntija Hanna Mattila toteaa. Nyt tarvitaankin sekä luotettavaa tutkimustietoa että käytännön kokemusta. Niitä etsitään uudessa Carbon Action -pilotissa.

Ilmatieteen laitos johtaa projektissa tieteellistä tutkimusta, jossa tuotetaan tietoa hiilen kulusta ja varastoitumisesta ilmakehästä maaperään. Apuna ovat mikrobiologia, isotooppianalyysit, ilmakehämittaukset ja matemaattinen mallinnus.

Lisäksi Ilmatieteen laitoksella tutkitaan maatalouden eri käytäntöjen vaikutusta hiilen sidonnan nopeuttamiseen.

BSAG ohjaa kokonaisuutta sekä yhteistyötä maanviljelijöiden kanssa.

Sadan esimerkkitilan etsintä on alkuvaiheessa, BSAG:n viestintäpäällikkö Pieta Jarva kertoo. "Muutamien kanssa on keskusteltu, ja mielellään otetaan jo vastaan yhteydenottoja."

Tilojen halutaan alusta asti kommentoivan, mitkä toimet ovat realistisia, ja kokeilevan eri menetelmiä käytännössä.

Keinoja voivat olla esimerkiksi syväjuuriset kasvit, muokkauksen vähentäminen ja kerääjäkasvit, Jarva hahmottelee alustavasti.

Tiloille tarjotaan myös koulutusta.

Hankkeen rahoitus on aluksi kaksivuotinen, mutta tavoitteena on varmistaa rahoitus pitkän aikavälin tutkimusten jatkamiseksi.

Lue myös

Viisari kääntyy uuteen asentoon: Ongelmiksi leimatut maatilat ovatkin ilmastonmuutoksen ratkaisijoita