Luonnonhoitopeltojen tukiraja säilymässä cap-uudistuksessa, 25 prosentin jälkeen iskee jatkossakin leikkuri luonnonhaittakorvaukseen
Ministeriöstä toppuutellaan kentällä kiertäneitä puheita rajoitusprosentin nostosta.
Nyt luonnonhoitopellot ovat ympäristökorvauksen toimenpiteenä, mutta jatkossa ne olisivat osa ekojärjestelmää. Kuva: Sakari MartikainenLuonnonhaittakorvauksessa nyt oleva 25 prosentin raja kesannoille ja luonnonhoitopelloille säilynee maatalouspolitiikan uudistuksessa.
Nykyisellä ohjelmakaudella kesantoja, luonnonhoitopeltonurmia ja suojavyöhykkeitä on voinut ilmoittaa yhteensä enintään 25 prosenttia korvauskelpoisesta peltoalasta, jotta luonnonhaittakorvaus on voitu maksaa tilan koko peltoalalle.
75 prosenttia pinta-alasta on siis oltava viljelykasveja, jotta luonnonhaittakorvaukseen ei iske leikkuri.
Satokasvien lisäksi viherlannoitusnurmi ja ympäristökorvauksen monimuotoisuuspellot luetaan viljellyksi peltoalaksi.
Viljelijöiden keskuudessa on syksyn aikana kiertänyt puhetta, että rajoitusprosenttia oltaisiin cap-uudistuksen myötä siirtämässä huomattavasti ylemmäs, mikä voisi siirtää pinta-alaa satokasveilta merkittävästi erilaisille nurmille, joilta ei korjattaisi satoa.
"Radikaalia muutosta nykytilanteeseen verrattuna ei ole tulossa luonnonhaittakorvauksen osalta", osastopäällikkö Minna-Mari Kaila maa- ja metsätalousministeriöstä toppuuttelee.
Tulevan kauden kansallisen cap-suunnitelman luonnoksessa 25 prosentin raja on mainittu luonnonhoitonurmien, viherlannoitusnurmien ja monimuotoisuuskasvien kohdalla.
"Viljelijä saa tietysti halutessaan laittaa enemmänkin kuin 25 prosenttia pelloistaan luonnonhoitopelloiksi, mutta luonnonhaittakorvausta ei sitten ylittävältä osalta saisi", Kaila toteaa.
Tulevaa maatalouspolitiikkaa ja nykyistä ohjelmakautta ei voi täysin verrata toisiinsa, sillä tulevalla kaudella mukana on aivan uutena asiana ekojärjestelmä.
Kun esimerkiksi nyt luonnonhoitopellot ovat ympäristökorvauksen toimenpiteenä, olisivat ne jatkossa osa ekojärjestelmää.
Ympäristökorvaukseen on suunniteltu jatkossa monia uusia toimenpiteitä valittaviksi, esimerkiksi satokartoitus ja automaattiohjauksen käyttö.
Kansallinen cap-suunnitelma lähetetään vuoden loppuun mennessä EU:n komission hyväksyttäväksi. Siihen voi vielä tulla muutoksia.
Toiveissa on, että komissio hyväksyy sen vuoden 2022 ensimmäisen vuosipuoliskon aikana, sillä ensi vuonna täytyy saada aikaan kansallinen lainsäädäntö sekä toimeenpanoon liittyvät tietojärjestelmät, ohjeistukset ja koulutukset uudesta ohjelmakaudesta.
"Tiukka vuosi on tulossa, jotta kaikki on valmiina vuoden 2023 alussa", Kaila toteaa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
