
Kahden maisterin maitotilalla työnjako sujuu mutkattomasti: "Budjetti on tiukka, mutta väärässä paikassa ei kannata säästää”
Koulutuksen ja vahvan kokemuspohjan ansiosta Järvenojan isäntäpari jakaa luontevasti tilan työt ja vastuun.
Elina ja Jarno Järvenoja kehittävät maitotilaa pitkäjänteisesti. Kuvassa Taimi ja Tilta. Yhdeksän kuukauden ikäinen Toive oli kuvaushetkellä päiväunilla. Kuva: Anne AnttilaToholampisella Kangastalon tilalla katse maidontuotannon tulevaisuuteen on varovaisen toiveikas.
"Viimeiset kymmenen vuotta on menty haasteesta toiseen ja kehitytty. Kyyti jatkuu edelleen kylmänä, mutta lukuisista epävarmuustekijöistä huolimatta navetan ovet pyritään pitämään auki, maidontuottajat Elina ja Jarno Järvenoja Toholammilta kertovat.
Isäntäpari on koulutukseltaan maatalous- ja metsätieteiden maistereita, emäntä jalostusagronomi ja isäntä kotieläinravitsemuksen agronomi.
Tilan päivittäisistä töistä vastaa Jarno, ja Elina on Pro Agrialla maidontuotannon asiantuntijana.
Omiin vahvuuksiin ja osaamiseen keskittyminen sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden hyödyntäminen ovat osa tilanpitoa.
"On asioita, joihin ei voi vaikuttaa, mutta osaaminen sekä halu kehittää ja kehittyä ovat hyvin pitkälle sittenkin itsestä kiinni", isäntäpari miettii.
Jarno Järvenoja otti kotitilan nimiinsä vuonna 2012. Vuotta myöhemmin tilalle muutti Elina, lypsykarjatilan tyttö.
Isäntäpari aloitti tilanpidon pienestä, mutta vakaalta pohjalta.
"Parsinavetassa oli 26 lehmää ja keskituotos pyöri 10 000 maitokilossa. Lähtökohdat olivat hyvät ja intoa riitti, mutta navetta alkoi olla tiensä päässä.
Alusta lähtien oli selvää, että tilaa kehitetään kohti robottipihattoa.
"Edettiin harkiten, sillä aikaloikka parresta pihattoon vaatii muutosten ohella valmistautumista. Vanhassa navetassa ryhdyttiin kokeilemaan muun muassa erilaisia ruokintaratkaisuja. Peltoalan kasvaessa voitiin ottaa viljaa viljelyyn, jolloin siirtyminen täysrehuruokinnasta puolitiiviste-viljaruokintaan oli luontevaa", Järvenojat kertovat.
Pihatto valmistui vuonna 2018. Samaan aikaan tilalla alettiin kokeilla tuubiin säilöttyä murskeviljaa. Kokeilussa on ollut myös herne-vehnäpohjainen kokoviljasäilörehu, mutta kolmen kesän jälkeen palattiin hyväksi havaittuun nurmi-ohra -tyyppiseen viljelyyn. Viljat on säilötty propionihapolla vanhaan laakasiiloon.
"Kokeilujen kautta on saatu näkemystä, kokemusta ja paljon uutta tietoa. Taustalla on myös kustannustehokkuuden maksimointi. Aperuokinnassa pitää olla säätövaraa ja mahdolliset korjausliikkeet tulee tehdä aina viipymättä", Jarno Järvenoja kertoo.
Jarno Järvenoja luotsaa työnsä ohella MTK-Toholammin yhdistystä. ”Kapina alkaa olla kolmen ruokailun päässä. Epävarmuus ja kustannusten räjähdysmäinen nousu on saatava pikaisesti kuriin”, Järvenoja toteaa. Tytär Taimi tulee toisinaan isän kaveriksi töihin. Kuva: Anne AnttilaPeltoviljelyn ohella Kangastalon tilalla panostetaan karjanjalostukseen.
Jalostuksessa katsotaan kokonaisuutta. Genomitestausta on käytetty alusta saakka.
"Alkiohuuhtelua on harrastettu. Tavoite on saada lisää kestävyyttä ja sitä kautta pitkäikäisyyttä. Hyvä eläinaines ei synny yhdessä yössä, vaan työ jalostuksen parissa vaatii suunnitelmallisuuden lisäksi jatkuvaa itsensä kehittämistä", Elina Järvenoja toteaa.
Koulutuksen ja vahvan kokemuspohjan ansiosta Järvenojan isäntäpari jakaa luontevasti tilan työt ja vastuun.
Hoitovapaalla oleva Elina on mukana tilan johtamisessa ja kehittämisessä ja Jarno vastaa navetan päivittäisistä askareista.
"Tämä yhtälö toimii mallikkaasti. Toiminnot on organisoitu siten, että olennaiseen voidaan keskittyä rauhassa. Urakointipalveluiden käyttöä on lisätty ja asiantuntijaverkostoa tiivistetty. Mietintämyssyssä on yksityisen eläinlääkärin lisääminen rinkiin."
Elina ja Jarno pitävät tärkeänä, että toiminta tilan ympärillä pyörii mutkattomasti aina, myös haasteellisina hetkinä.
"Budjetti on tiukka, mutta väärässä paikassa ei kannata säästää. Yksi näistä on eläinten terveys. Me taiteilimme muutaman vuoden ajan eläintautien kanssa. Ensin tuli kryptosporidioosi, sitten pälvisilsa ja lopuksi sorkkavälin ajotulehdus. Kaikista selvittiin kokemuksia rikkaampana", Elina ja Jarno Järvenoja toteavat.
Kangastalon tila
Sukupolvenvaihdos 2012
Yrittäjäpari Jarno ja Elina Järvenoja
Nuorkarjapihatto 2017
Lypsypihatto 2018 1 robotti, lehmiä 62, puhdas ayrshirekarja
EKM-tuotos 13 200 kiloa
Peltoala 68 hehtaaria vuokramaineen, metsää 73 hehtaaria
Tilan vahvuudet
Osaaminen
Kehittämisen halu
Lähellä olevat pellot
Hyvä eläinaines
Tiedonhankinta
Ulkopuolisten asiantuntijoiden hyödyntäminen
Tiivis yhteistyöverkosto
Hyvä keskinäinen yhteistyö
Vinkit kollegoille
Pidä itsestäsi huolta
Nuku, syö ja käy lomalla
Opettele rytmittämään päiväsi
Säästä, mutta älä väärässä paikassa!
Kouluttaudu ja hanki tietoa
Kehitä itseäsi
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat




