Kasvinterveyden kesä 2020 on ollut poikkeuksellinen – taudit ja rikkakasvit yllättivät sateiden alettua

Heinäkuun runsaat sateet aiheuttivat runsaasti viljojen jälkiversontaa ja lisäsivät tautipainetta. Kuva: Carolina Husu

Kesän 2020 sää on ollut poikkeuksellinen. Kesäkuussa kärsittiin monin paikoin kuivuudesta, kun taas heinäkuussa satoi tavanomaista enemmän. Sään vaihtelut heijastuvat tuhohyönteis- ja kasvitautivioituksiin sekä rikkakasvien määrään pellolla.

Punahomeen aiheuttamia oireita vehnällä. Kuva: Marja Jalli

Verkkolaikku aiheutti oireita ohralle. Kuva: Marja Jalli

Viljakasvustoissa on ollut tavallista enemmän siemenlevintäisiä tauteja, kuten verkkolaikkua ja lentonokea ohralla sekä lehtilaikkua ja avonokea kauralla, kuvailee Luonnonvarakeskuksen (Luke) erikoistutkija Marja Jalli.

"Ei ole ollut aikoihin näin suosiollisia oloja näiden kasvitautien leviämiselle. Niitä näkyi kasvustossa jo kesäkuussa, mutta silloin oli kuivaa ja itsekin ajattelin, ettei tautipaine ollut kova. Sitten alkoi sateinen kausi, jonka aikana taudit menivät kuin juna eteenpäin."

Sen jälkeen tautipaine ei hellittänyt otettaan jatkuvien sateiden vuoksi. Sitä ei välttämättä osattu arvata silloin, kun tauteja olisi voitu vielä torjua kemiallisesti.

Viljojen punahomeiden oireita on näkynyt enemmän kuin viime vuosina ja jopa sateisena kesänä 2017. Heinäkuun lämpö ja kosteus ovat olleet omiaan punahomeiden menestykselle.

Jalli on huolissaan punahomeiden vaikutuksesta satoon, vaikka hän toteaakin, ettei näkyvien oireiden runsaus kerro välttämättä toksiinien runsaudesta. Varmuus kesän 2020 punahomevioituksista saadaan vasta, kun satonäytteitä testataan laboratoriossa.

Muita pelloilla huomiota herättäneitä tauteja ovat olleet alkukesän kuivuudesta hyötyneet viljojen ja palkokasvien tyvitaudit sekä yleensä harvinainen timotein käämitauti.

Juovahernekärsäkkäitä ja niiden vioitusta härkäpavun taimissa. Kuva: Erja Huusela-Veistola

Varsikirppojen toukat aiheuttivat tyvivioituksia. Kuva: Erja Huusela-Veistola

Öljykasvien tuhohyönteisten osalta kulunut kesä on ollut melko vaikea, muttei yhtä paha kuin jopa katastrofaaliseksi kuvattu kesä 2019, kertoo Luken erikoistutkija Erja Huusela-Veistola.

Huusela-Veistolan mukaan keskeinen ero tämän ja viime vuoden välillä oli se, ettei kaalikoita havaittu kovin paljoa varsinkaan kasvukauden alussa, joten ne eivät aiheuttaneet suuria tuhoja. Myöskään vuonna 2018 gammayökköset eivät piinanneet tänä vuonna.

Kirpat kiusasivat etenkin hitaasti taimettuneita öljykasveja, mutta paikoin kuitenkin vähemmän kuin viime vuonna. Rapsikuoriaisia oli pelloilla etenkin helleviikoilla, jolloin ne ehtivät paikoin syödä kukkanuppuja melko pahasti.

Viljat pääsivät öljykasveja helpommalla, mutta viljapelloilla havaittiin joitain harvinaisia tuholaisia ja poikkeuksellisia vioituksia.

Huusela-Veistola kertoo, että viljoilla on ollut muun muassa harvinaisen paljon tyvivioituksia, joita aiheuttivat esimerkiksi varsikirpat.

Myös luteita, kaskaita, ripsiäisiä ja viljakukkoja havaittiin hieman tavallista enemmän, mutta niistä ei koitunut Huusela-Veistolan mukaan merkittävää haittaa.

Herne- ja härkäpapukasvustoissa oli tänä vuonna runsaasti juovahernekärsäkkäitä, jotka tekivät koloja taimiin, Huusela-Veistola kertoo.

Aikuisena talvehtineet kärsäkkäät selvisivät hyvin talven yli, koska talvi oli leuto. Kärsäkkäitä oli pelloilla tavallista enemmän ja kuiva alkukesä edesauttoi vioituksien ilmaantumista.

Peltomataraa näkyi tänä kesänä runsaasti viljakasvustoissa. Kuva: Heikki Jalli

Hukkakauraa esiintyi niilläkin lohkoilla, joilla oli käytetty kemiallista torjuntaa. Kuva: Kimmo Haimi

Rikkakasvitilanne vaihteli kesän aikana huomattavasti, kertoo Luken tutkija Heikki Jalli.

"Kesä on ollut tosi erikoinen. Viileässä viljelykasvit taimettuivat hitaasti, eivätkä rikkakasvitkaan eivät oikein taimettuneet. Monet viljelijät katsoivat, ettei rikkakasveja tarvitse torjua", Heikki Jalli kertoo.

Sateet kuitenkin saivat aiemmin huonosti kasvaneet rikkakasvit menestymään ja sateiden aikaan rikkaruiskutuksia ei voi tehdä. Pellolle ei välttämättä päästy tekemään torjuntoja, joten ne jäivät tänä vuonna paikoin vajaiksi, Heikki Jalli kertoo.

Pelloilla on ollut runsaasti esimeriksi pillikkeitä ja mataraa. Etelässä on ollut myös paljon pihatähtimöä, joka on joissain tapauksessa ollut kestävää pienannosaineille. Myös syväjuurisia valvatteja ja ohdakkeita on havaittu runsaasti.

Hukkakauran torjuntateho jäi tänä kesänä osalla pelloista vajaaksi vääränlaisten torjuntavalmisteiden käytön vuoksi (MT 7.8.). Lisäksi osa hukkakauroista kasvatti uusia versoja heinäkuulla sateiden myötä.