Kirjavat tuet tärkkelys-perunan riesana
Markku Vuorikari Ranskalaiset Pascal Foy (vas.) ja Martin Mascré vierailivat itävaltalaisen Alfrend Sturmin kanssa Heikolan tilan tärkkelysperunapellolla. Kuva: Viestilehtien arkistoKOKEMÄKI (MT)
EU linjasi tulevan maatalouden tukiuudistuksen sisällön kesällä, mutta yksityiskohdista neuvotellaan. Osa jäsenmaista jatkaa tuotantoon sidottuja tukia, kun toisaalla tähdätään tasatukeen, toteaa EU:n tärkkelysperunaviljelijöiden yhdistyksen, Cespun, puheenjohtaja Hans Hoekman Hollannista.
Tärkkelysperunaväki piti alkuviikolla vuosikokouksen Satakunnassa. Tiistaina vierailtiin Hannu Heikolan perunatilalla ja Finnamylin tehtaalla Kokemäellä. Mukana oli 15 perunanviljelijää Pohjoismaista ja Keski-Euroopasta.
Cespu on Suomessa toista kertaa. Edellinen kokous oli vuosikymmen sitten. Hoekman oli silloinkin mukana ja kävi toisella perunaviljelmällä Kokemäellä.
Vuoden alussa tärkkelysperunatuottajien puheenjohtajana aloittanut Hoekman levittää käsiään, kun häneltä kysyy, miten hänen kotimaassaan Hollannissa toimitaan: ”En tiedä.”
Saksa siirtyi ensimmäisenä tasatukeen jo tänä vuonna, mikä merkitsee miljoonien eurojen tulonmenetystä viljelijöille.
Hoekmanin mukaan kokouksessa kartoitettiin eri EU-maiden kansallisia linjauksia. Yhteistä näkemystä ei yritetty hakea.
Heikolan tilalla perunan nostot ovat puolivälissä, kun muualla Euroopassa vasta aloitellaan.
Sato on määrältään keskinkertainen, mutta kuivan kesän ansiosta tärkkelystä on paljon, keskimäärin parikymmentä prosenttia. Parhaimmillaan tärkkelystä on ollut 25 prosenttia.
Vieraat kyselivät Heikolalta perunan viljelytekniikasta, lajikkeista ja lannoituksesta sekä hämmästelivät sitä, että perunaa voidaan viljellä vuodesta toiseen samalla lohkolla. Muualla Euroopassa se ei onnistu.
Tanskassa suositaan kolmen vuoden kiertoa, ja Hollannissa on kiellettyä viljellä perunaa peräkkäisinä vuosina.
Heikolan mukaan tärkkelysperunan jalostus on jäänyt jälkeen muista kasveista. Ruokaperunasta saadaan selvästi tärkkelysperunaa isompia satoja. Sokerijuurikkaalla päästään yli 50 tonniin, kun tärkkelysperunan sato pysyy sitkeästi 35 tonnissa hehtaarilta.
Eivät sadot ole järin suuria muuallakaan. Tanskassa sato on 50 tonnin tuntumassa hehtaarilta ja Saksassa ja Hollannissa hiukan enemmän, toteaa Peter Petersen Tanskasta.
Petersenin mielestä on tärkeä nähdä, miten eri maissa viljellään perunaa. Jotain jää aina kotiin viemisiksi.
VEIKKO NIITTYMAA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
