Afrikkalainen sikarutto koko kansantalouden uhka
Jukka Pasonen Kuva: Viestilehtien arkistoAfrikkalainen sikarutto (ASF) ei tartu ihmisiin, mutta Suomeen iskiessään tauti keikuttaisi sikaketjun lisäksi koko kansantaloutta.
Vaakalaudalla ovat tautitilan talouden lisäksi teurastamon ja lihateollisuuden toiminta ja työpaikat.
”Taudinpurkauksen koosta riippuen sikaketjulle aiheutuisivat 7,5–38 miljoonan euron tappiot”, kertoo ylitarkastaja Miia Kauremaa Elintarviketurvallisuusvirasto Evirasta.
Kustannuksia kertyy tartuntatilan kaikkien sikojen lopettamisesta, ruhojen hävittämisestä ja tuotantotilojen puhdistamisesta.
Tautitilan ympärille määrätään rajoitusvyöhykkeet, jotka rajoittavat siellä sijaitsevien sikatilojen eläinten kuljettamista. Niitä ei esimerkiksi saa kuljettaa ilman poikkeuslupaa teurastettaviksi, mistä seuraa häiriöitä liharaaka-aineketjuun ja tuotteiden valmistukseen.
Lisäksi afrikkalainen sikarutto sulkee rajat suomalaiselta sianlihan- ja sianlihatuotteiden vienniltä EU:n ulkopu olelle.
Suomessa varaudutaan ASF:n tuloon. Erityisen huolissaan ollaan Baltian, erityisesti Viron, tilanteesta.
”Afrikkalaista sikaruttoa on Viron villisioissa valtavasti”, Kauremaa kuvailee.
Kotisikojen tilanne näyttäisi olevan rauhoittumassa: tuorein tartunta etelänaapurissa todettiin syyskuun lopulla.
Tauti on tähän mennessä tavattu 18 sikalassa. Niistä kolmasosa on ollut pieniä takapihasikaloita.
Suurin taudin leviämisriski on ihminen, joka on suoraan kosketuksissa sikojen tai villisikojen kanssa.
Ihminen voi tietämättömyyttään tai välinpitämättömyyttään levittää virusta, joka on erittäin kestävä ja helposti tarttuva. Virus leviää muun muassa sairaan eläimen lihan ja siitä valmistettujen kuumentamattomien tuotteiden sekä käsittelemättömien metsästysmuistojen mukana.
Virus kykenee kulkeutumaan myös sairaan eläimen eritteiden sotkemien välineiden, vaatteiden, rehujen, kuivikkeiden ja kuljetusvälineiden mukana.
Ruttoa torjutaan parhaiten, kun jokainen hoitaa osuutensa vastuullisesti, Kauremaa painottaa.
Hän korostaa yhteistyön merkitystä erityisesti viranomaisten, eläinlääkäreiden, metsästäjien ja sianlihantuottajien välillä.
Sianlihantuottajien on hoidettava tilansa tautisuojaus ja tiedettävä, mistä taudin tunnistaa. Samat asiat on opetettava myös työntekijöille ja lomittajille.
Tautiepäilystä on heti ilmoitettava kunnaneläinlääkärille.
Metsästäjiltä Evira toivoo näytteitä kaadetuista tai kuolleina löydetyistä villisioista. Marraskuun alkuun mennessä Eviran tutkittavaksi oli lähetetty noin 130 näytettä.
Kuolleista villisioista pitää ilmoittaa kunnaneläinlääkärille.
Maija Ala-Siurua
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
