Afrikkalainen sikarutto tulee Suomeen todennäköisemmin ihmisen kuin villisian matkassa

Lapinjärveläinen sikatuottaja Guy Bosas kokee, että tartuntavaaran vakavuus on helpoin viestiä työntekijöille kertomalla sen vaikutukset heihin itseensä. ”Olen sanonut suoraan, että täällä ei ole enää töitä kenellekään, jos rutto tulee.” Kuva: Markku Vuorikari

Väyliä Afrikkalaisen sikaruton pääsylle Suomeen on useita. Elintarvikkeet ja matkailijat maista, joissa sikaruttoa esiintyy, ovat suurin vaaratekijä.

”Isoimmat loikat taudin historiassa ovat tapahtuneet sitä kautta”, ylitarkastaja Miia Kauremaa Elintarviketurvallisuusvirasto Evirasta sanoo.

Venäjällä ei ole nyt havaittu tautia Suomen rajan läheisyydessä. Siksi sairaan villisian tulo itärajan yli ei ole todennäköisin lähde tautipurkaukselle. Villisikojen rooli sikaruton levittäjinä korostuu vasta, kun tauti on jo puhjennut.

Tautipurkaus vaatisi sikaruton Suomeen tulon lisäksi kulkeutumisen sikalaan. Siinä tuottajien rooli on ratkaiseva, eikä virheisiin ole varaa.

Tautisuojauksesta hyvin huolehtivat kotieläintilat saattavat pian saada alennusta vakuutusmaksuista.

”Biocheck vaikuttaa lupaavalta työkalulta, jolla voisi olla käyttöä vakuutusten hinnoittelussa”, väläytti OP:n vakuutuspäällikkö Teppo Raininko.

Yksilövakuutuksiin vaikutuksen vieminen olisi helpompaa kuin ryhmävakuutuksiin.

Raininko ja Kauremaa puhuivat sikaruton torjumisesta Suomen Sikayrittäjien afrikkalaiseen sikaruttoon keskittyvällä seminaarikiertueella Kouvolassa.

Biocheck Ugent, johon Raininko viittasi, on kansainvälinen tautisuojauksen arviointiin kehitetty työkalu. Sen avulla tilan terveydenhuoltoeläinlääkäri voi tarkistaa tautisuojauksen toimivuuden eri osa-alueilla. Näin parannuskohteet nousevat helposti esiin. Myös vertailu sekä tilojen että oman sikalan osastojen kesken on helppoa ja luotettavaa.

”Jos kaikki sujuu kuin Strömsössä, malli saadaan ensi syksynä mukaan sikojen terveysjärjestelmä Sikavaan”, kertoo Eläinten terveys ETT ry:n toiminnanjohtaja Pirjo Kortesniemi.