Venäläisfarmari ihastui suomalaisiin jalostuslampaisiin: ”Se oli rakkautta ensi silmäyksellä”

Pikkukaritsat punnitaan liinan avulla ja korvamerkitään samalla. Alexander Malyshev avusti Roosa Honkasta tilan töissä jalostuslampola Raja-Karjalan Oxford Downissa Tohmajärvellä viime viikolla. Malyshevin ostamat 22 lammasta siirtyvät tämän tilalle Venäjän Kurkijoelle toukokuussa. 

Suomalaiset jalostuslampaat ovat herättäneet useiden ostajien mielenkiinnon Venäjällä ja Valko-Venäjällä.

Tohmajärveläinen Outi ja Jari Sirolan jalostuslampola Raja-Karjalan Oxford Down vei helmikuussa ensimmäisen 60 lampaan erän rajan taakse Karjalan tasavaltaan.

Kaupat on sovittu myös 80 lampaan erästä samalle tilalle sekä runsaasta 20 lampaasta, jotka siirtyvät pian karanteeniin.

Ennen karanteenia 20 lammasta ostanut Alexander Malyshev halusi tulla harjoittelemaan lampaiden hoitoa ja oppimaan oxford down -rodusta.

”Mitä enemmän opin, sitä enemmän herää kysymyksiä. Mutta eihän viljelijä ole koskaan täysin valmis, vaan aina voi kehittyä”, innostunut tuleva lampuri kertoo.

Malyshev on juuri rakentanut tilalleen Karjalan Kurkijoelle lampolan suomalaista esimerkkiä seuraten. Hänen tavoitteensa on ryhtyä perheineen tuottamaan laadukasta lampaanlihaa, joka myydään suoraan asiakkaille ravintolassa ja jalosteina.

”Tuoreesta, hyvästä lihasta ei ole liikaa tarjontaa siellä. Uskon, että kesäkahvilalle ja ravintolalle on kysyntää.” Ensin tarkoitus on kuitenkin kartuttaa taitoja lampurina ja lisätä katraan kokoa vähitellen.

Ennen sotia Suomeen kuuluneen Kurkijoen seutuun ­Malyshev tykästyi, kun hän työskenteli siellä. Kuusi vuotta sitten Malyshev hankki perheelleen alueelta kodin. Hehtaareja oli ensin viljelyksessä viisi, nyt noin 75.

Hän halusi tilalle kotieläimiä, sillä maat soveltuvat hyvin nurmituotantoon. Lammas tuntui sopivalta, mutta Malyshev ei ollut tyytyväinen venäläiseen eläinainekseen. Hän oli myös nähnyt, kuinka esimerkiksi Australiasta tuodut lammasrodut eivät menestyneet Venäjällä.

”Tohmajärvellä on hyvin samanlainen ilmasto kuin meillä, joten saman rodun lampaat varmasti sopeutuvat hyvin”, ­Malyshev toteaa.

Oxford downeihin Malyshev ihastui nähtyään lihaksikkaiden eläinten laiduntavan Niiralan rajanylityspaikalle vievän tien varrella. ”Se oli rakkautta ensi silmäyksellä”, hän sanoo.

Hän otti tilaan yhteyttä ja pääsi pian jalostusasiantuntijansa kanssa tutustumaan lampaisiin lähemmin. Tiukoilla kriteereillä he valitsivat 17 uuhta ja 5 pässiä, jotka jäivät vielä Sirolaan.

Uuhet karitsoivat parhaillaan, ja ostaja on päässyt tila­vierailullaan tutustumaan laajasti tilan lampaiden hoitoon.

”Olen hyvin kiitollinen avoimuudesta ja meille luvatusta tuesta.”

Eläinten vieminen itärajan yli vaatii paljon paperityötä, ja kaikkine vaatimuksineen se moninkertaistaa eläinten ostohinnan. ”Se on harmi, mutta säännöt ovat sääntöjä”, ­Malyshev toteaa.

Vanhempiensa omistamalla Sirolan tilalla nyt työskentelevä, tuleva yrittäjä Roosa ­Honkanen kertoo, että tavoitteena on jatkaa ja lisätä vientiä.

”Ensiaskeleet on nyt otettu, jatkossa tiedämme paremmin, mitä vienti vaatii, ja osaamme tehdä siitä sujuvampaa.”

Outi Sirola kehuu maa- ja metsätalousministeriöstä sekä Ruokavirastosta vientiprosessissa saamaansa palvelua. ”Venäläiset viranomaiset toimivat pääsääntöisesti vain lähtömaan viranomaisten kanssa. Saimme huomata, että asiointi suoraan tilalta ei ole aivan helppoa.”

Hän toivoo, että esimerkiksi ProAgria tai Faba ryhtyisi hoitamaan keskitetysti vientiä.

Heinolalainen Parikan tila harkitsee oman karanteenilampolan rakentamista ja eläinten hankkimista vientiin myös muilta lammastiloilta.

”Kiinnostusta tuntuu olevan paljon, niin ostajilla kuin myyjilläkin”, sanoo lampuri Pia Parikka. Tilalla on nyt karanteenissa ensimmäinen runsaan sadan lampaan erä, joka on lähdössä Valko-Venäjälle.

”Kohdetilalla on tarvetta tuhansille eläimille.”

Parikka visioi, että heidän tilansa kautta voisi jatkossa lähteä vientiin 3 000–5 000 lammasta vuodessa.

”Olemme tavoitelleet viennin avaamista Venäjälle jo vuosia. Nyt meillä on hyvä yhteistyökumppani ja hallinnolliset esteet alkaa olla selätetty.”