Alkuperäistuki sallisi risteytykset
Maitorotuinen vuohi kasvaa hitaasti eikä teuraspainossaankaan ole kovin lihaisa. Siksi Susanna Kujala haluaisi tuoda Tanskasta lihapukkeja tai niiden siementä risteytysten tekemiseen.
Maitorotuisen kutun astutus tai siemennys liharotuisella eläimellä olisi voitto sekä maito- että lihatilalliselle. Maitotilallisen ei tarvitsisi lopettaa kilejä, vaan ne voisi myydä eteenpäin lihatilalliselle, joka saisi niistä aikanaan paremman tuoton kuin puhtaasti maitorotuisista saisi.
Toistaiseksi suunnitelmia ovat varjostaneet alkuperäistuen ehdot.
”Maitokuttuja voisi astuttaa lihapukeilla, mutta sitten kutulta menisi tuet”, Kujala pohtii.
Alkuperäisrotuisen suomenvuohen tai -lampaan pitää viiden vuoden aikana tuottaa puhdasrotuisia jälkeläisiä kolme kertaa, jotta siitä maksettaisiin alkuperäisrodun tukea. Tuen ehtona on, että alkuperäisrodun lisäämisessä käytetään vain samanrotuista eläinainesta.
Ehdon voi ymmärtää kahdella tapaa. Lammaspuolella on tulkittu, ettei suomenlammasta saa risteyttää muunrotuisella lampaalla. Toisaalta voisi ajatella, että risteytysten tekeminen ei ole varsinaisen alkuperäisrodun lisäämistä, vaan jotain muuta.
Jos alkuperäisrotuinen eläin siis tuottaa viiden vuoden aikana kolme kertaa puhdasrotuisia jälkeläisiä, voisiko se niiden lisäksi tuottaa jotain muutakin?
”Eihän muiden rotujen käyttöä sen lisäksi voi estää. Tukiehtojen mukaan se ei ole erikseen kiellettyä”, kommentoi Mavin ylitarkastaja Ulla Sihto.
Sihto toteaa, että kunhan eläin on tuottanut vaaditun määrän puhdasrotuisia jälkeläisiä, Mavi ei ole kiinnostunut muusta.
”Ei se varmaan kauhean yleistä ole, mutta olen kuullut, että näin on tehty.”
Sihto kuitenkin uskoo, että jos risteytyksiä aletaan tehdä laajalti, asia herättää ainakin keskustelua.
Katja Sahlstedt
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
