Keskiviikkona ulkona olivat vain nuorkarja ja umpilehmät. Lähes 30 asteen pakkanen on liikaa lypsyrobotille. Kuva: Juha Tanhua
Lehmä ei pakkasta pelkää, tekniikka hyytyy ennen sitä
”Lehmä valitsee hyvin erilaiset olot kuin ihminen kuvittelisi.”
Kati Montoselle ja Markku Pippurille karjan hyvinvointi on tärkeää. Vapaa ulkoilu on oleellinen osa sitä. Kuva: Juha TanhuaPakkanen huiteli Pertunmaalla keskiviikkona -27 asteessa. Mustaniemen tilan navetan ovet olivat olleet muutaman päivän kiinni, ja lehmät olivat kummissaan.
Tilanne oli poikkeuksellinen. Tilan karjalla on vapaa pääsy ulos lähes aina, kesät ja talvet, päivät ja yöt. Näin kovilla pakkasilla ovet kuitenkin pidetään kiinni.
Lehmät eivät kylmää säikähdä. Ne kävisivät ulkona kovimmillakin pakkasilla, mutta pihaton tekniikka ei kestä.
”Viime talvena yksi osa robotista jäätyi, samoin vesiallas meni jäähän”, Kati Montonen kertoo. ”Niistä toki selvittiin, juoma-allas on helppo sulattaa ja robottiin tilattiin uusi osa.”
Montonen ja Markku Pippuri tarttuivat Mustaniemen tilan ohjaksiin 1999. Siitä lähtien lehmät alkoivat kesälaidunnuksen lisäksi ulkoilla säännöllisesti myös talvisin.
Vuonna 2016 parsinavetta muutettiin pihatoksi. ”Silloin ovet avattiin lopullisesti”, Montonen kertoo. Lypsyrobotti hankittiin 2021.
Pihatossa on kennoikkunat, jotka suljetaan kylmimmillä säillä. Ovissa olevat kumiliuskat estävät nekin kylmää ja vetoa.
”Vasta kun aletaan lähestyä 25 astetta, ovet on pakko sulkea. Tämänhetkiset pakkaset ovat niin kovia, että nyt on pakko pitää kaikki luukut kiinni.”
Montonen muistelee, että viime talvena oli vain yksi niin kylmä yö, että ovet pidettiin kiinni. Keskiviikkona takana oli kolme sellaista yötä.
Sisällä pihatossa oli kolme lämpöastetta. Ihminen ei siinä lämpötilassa kauan viihdy, mutta lehmille lämpötila on oivallinen. Niiden elimistö tuottaa niin paljon lämpöä, että kuuma sää on kylmää paljon pahempi.
”Sen olemme oppineet, että lehmä valitsee hyvin erilaiset olot kuin ihminen kuvittelisi”, Montonen toteaa. ”Kesähelteellä ne eivät mene ulos ennen kuin yöllä, kun sää viilenee.”
”Kun kevätaurinko alkaa maaliskuussa paistaa, lehmät makoilevat lumen päällä nauttimassa. 20 asteen pakkasella käydään ulkona seisoskelemassa ja juoksennellaan hangessa.”
Viime talvena oli vain yksi niin kylmä yö, että ovet pidettiin kiinni.
Tilalla on tällä hetkellä nelisenkymmentä lypsävää ja nuorkarja.
Alle kolmen kuukauden ikäiset vasikat ovat ainoa ryhmä, joka ei ulkoile.
Vasikat syntyvät tilavaan olkipohjaiseen poikimakarsinaan, missä emo saa hoivata vasikkaansa yhdestä useampaan vuorokauteen.
Sen jälkeen vasikat siirtyvät vasikkaosastolle, jonka vain kaksi vaakaputkea erottaa lehmien alueesta. Emät ja kaikki muutkin lehmät pääsevät nuolemaan ja hoivaamaan vasikoita. Moni jopa imettää vasikkaansa putkien lomasta.
”Tämä on meillä uutta ja ihan mahtava ratkaisu”, Montonen sanoo.
Pakkasessa on mukava spurttailla. Liukkautta ei tarvitse pelätä. Kuva: Juha TanhuaNuorkarja ja ummessa olevat lehmät asuvat vanhaan laakasiiloon tehdyssä olkikuivitteisessa pihatossa. Niillä on vapaa pääsy ulos nytkin, sillä niiden asumuksen tekniikkaa pakkanen ei hyydytä.
Mahdollisuutta käytetään hyväksi, ja lähes 30 asteen pakkasessakin hangessa hortoillaan vilkkaasti.
Nuorkarja ei ole aivan yhtä tehokas lämpöpatteri kuin lypsävä lehmä. Vastapainoksi ne kasvattavat talvella tuuhean karvan. Lisälämpöä tuottaa pihaton paksu kuivikepohja. Sen alin turve-, hake ja olkikerros tuottaa runsaasti lämpöä palaessaan. ”Siinä on lämmin makoilla.”
Kati Montonen houkutteli nuorisoa kuviin herkuilla. Kuva: Juha TanhuaMiksi tilalla ulkoilutetaan lehmiä?
”Miksi ei”, Montonen esittää vastakysymyksen. ”Minulle kaupunkilaislähtöisenä asia oli alun perin eettinen. En voinut ymmärtää, miksi ne eivät pääsisi ulos. Eläinten pitää saada kulkea vapaasti ja valita, mitä tekevät.”
Ulkoilu tuottaa monia etuja. Karjan jalat pysyvät terveinä, ketoosia ei juurikaan esiinny ja utaretulehduksia on vähemmän, Montonen luettelee.
”Lihaskuntoa ulkoilu parantaa selkeästi, ja se näkyy todella helppoina poikimisina. Meillä ei ole ollut poikimahalvauksia vuosikausiin”
Jos eläimillä on keskinäisiä kahinoita, niitä mennään setvimään pihalle. Siellä on tilaa temmeltää.
Ulkoilu on hyväksi myös eläinten mielenterveydelle, Montonen muistuttaa. Talvella lumi tarjoaa virikettä ja samalla sorkkien puhdistuksen, kesällä tarjolla on laidunruohoa ja metsän siimestä.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
