Luke vahvistaa: Viime vuoden viljasato oli pienin 26 vuoteen
Viime vuonna kuivuus kutisti satoa etenkin Varsinais-Suomessa ja sen lähialueilla, mikä vaikuttaa vahvasti koko maan viljasadon määrään.Vuosi 2018 oli toinen peräkkäinen huono satovuosi Suomen pelloilla. Viime vuonna kuivuus kutisti satoa etenkin Varsinais-Suomessa ja sen lähialueilla. Viljojen ohella myös härkäpavun sato jäi selvästi normaalia pienemmäksi.
Vuoden 2017 sato taas kärsi liiallisista sateista.
Syksyllä arvioitiin, että sato olisi pienin sitten vuoden 1998. Nyt lopulliset tiedot kertovat, että viime syksyn sato oli pienin sitten vuoden 1992.
"Viime vuoden viljasato oli 2,7 miljardia kiloa, mikä on 2000-luvun pienin. Edellisvuodesta viljasato väheni viidenneksen. Kuiva kasvukausi paahtoi myös nurmia, mutta syksyn sateet pelastivat nurmirehusadon suurella osaa nautakarja-aluetta. Härkäpapu koki äkillisen ja yllättävän kadon, koska gammayökköset söivät laajoja kasvustoja lehdettömiksi", kertoo yliaktuaari Anneli Partala Luonnonvarakeskuksesta (Luke).
Varsinais-Suomessa hehtaarisadot jäivät eniten keskimääräisistä sadoista – nurmisato jäi puoleen ja viljasadoista leikkautui kolmannes tai neljännes.
Koska Varsinais-Suomi tuottaa viljasta keskimäärin viidenneksen, alueen heikko sato vähentää koko Suomen satoa enemmän kuin muut alueet. Koko Suomen nurmirehusatoa Varsinais-Suomen kuivuus ei suuresti heilauttanut, sillä säilörehusta siellä tuotetaan keskimäärän vain kolme–neljä prosenttia.
Suomen viljasadosta noin kolme prosenttia eli noin 86 miljoonaa kiloa on luomuviljaa. Pääosa siitä on kauraa. Koska luomupinta-ala kasvoi, ei luomusadon kokonaismäärä pudonnut kovin jyrkästi.
"Suomi jatkaa edelleen maailman suurimpana kuminantuottajana, sillä kuminasato kasvoi lähes kymmenesosan. Monivuotinen kumina ei kärsinyt yksivuotisten kasvien tavoin yhtä paljon kuivasta kasvukaudesta. Kuminaa viljellään jo suuremmalla alalla kuin sokerijuurikasta, lähes yhtä suurella alalla kuin perunaa ja härkäpapua", Partala kertoo.
Härkäpapusato väheni neljänneksen edellisvuodesta. Sato oli pienin yhdeksän vuoden tilastointijakson aikana.
Tattarin viljelyala ylitti viime kesänä 2 000 hehtaaria, joten se pääsi vuosittaisen virallisen tilastoinnin piiriin. Suomen tattarisato oli noin 1,7 miljoonaa kiloa ja noin neljännes siitä oli luomutuotettua.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat

