Virustartunnat uhkaavat siipikarjatiloja
Eläintautien torjuntayhdistys ETT kehottaa siipikarjatiloja tarkastelemaan tautisuojaustaan kriittisesti ja korjaamaan kaikki mahdolliset puutteet. Lisäksi kaikkea kontaktia harrastelintuihin, luonnonvaraisiin lintuihin ja muihin siipikarjatiloihin tulee ehdottomasti välttää.
Varovaisuutta toivotaan myös sidosryhmiltä, kuten untuvikkojen ja munien kuljettajilta, rehuntoimittajilta, raatokeräilijöiltä ja neuvojilta.
Virustaudit voivat levitä paitsi lintujen, myös ihmisten sekä työ- ja kuljetusvälineiden kautta.
Suomessa on lyhyen ajan sisällä todettu siipikarjatuotantoa uhkaavia virustartuntoja luonnonvaraisilla linnuilla ja harrastesiipikarjassa.
Viime vuonna harrastesiipikarjassa levisi laajalle kanojen tarttuva keuhkoputkentulehdus (IB). Helmikuussa harrastekanoista löytyi ensimmäinen kurkunpään ja henkitorven tulehdustapaus (ILT) yli 30 vuoteen.
Lisäksi luonnonvaraisia kyyhkysiä kuoli Imatralla Paramyxovirustartuntaan. Sama virus voi tartuttaa myös tuotantosiipikarjaa, jolloin puhutaan newcastlen taudista.
Tauti luokitellaan helposti leviäviin eläintauteihin ja se on siipikarjalle erittäin vaarallinen.
Kanojen tarttuva keuhkoputkentulehdus (IB) on aiheuttanut oireita nyt myös Länsi-Suomen siipikarjatiheällä alueella sekä siipikarjanlihan että munantuotantoketjuissa.
Virustyyppi on kuitenkin ollut eri kuin vuosi sitten todetussa kaakkoissuomalaisessa kanalassa ja harrastetiloilla.
Siipikarjan lintuinfluenssatautitapauksia on vuonna 2011 raportoitu muun muassa Aasiassa ja Etelä-Afrikassa.
Kaikkiin epäilyttäviin oireisiin, kuten muninnan laskuun, hengitystieoireisiin tai rehun ja veden kulutuksen poikkeamiin, on välittömästi reagoitava ja otettava yhteyttä eläinlääkäriin sekä toimitettava näytteitä Eviraan tutkittavaksi. Sitä edellyttää myös niin sanottu lintuinfluenssa-asetus.
IB ja ILT eivät aiheuta tilalle rajoittavia määräyksiä, eikä lintuja määrätä lopetettavaksi. Näytteitä on tärkeä saada tutkittavaksi, jotta tartunnan aiheuttava virus saadaan tunnistettua. Tietoa tarvitaan muun muassa mahdollisten rokotusten suunnittelua varten.
Mikäli kyseessä olisi joku vakavista siipikarjan virustartunnoista, olisi tärkeää saada se rajattua ja leviäminen estettyä varhain.
Erityistä valppautta vaatii kevään muuttolintuaika, jolloin siipikarja on suojattava kontakteilta luonnonvaraisiin lintuihin.
Siipikarja tulee maa- ja metsätalousministeriön määräyksen mukaan pitää 1.3–31.5. välisenä aikana joko sisätiloissa tai ulkoilualue on suojattava kauttaaltaan esimerkiksi riittävän tiheällä verkolla.
Siipikarjan pidosta ulkona on ilmoitettava kunnaneläinlääkärille.
TERHI TORIKKA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
