Siirry pääsisältöön Siirry hakuun

Siirry sivupalkkiin Siirry alaosaan

Juuri nyt: Elinkustannusten nousu kurittaa kansalaisia ‒ leipäjonot pitenevät ja joukossa jopa lapsiperheitä sekä töissäkäyviä

Uutiset: Kesämökillä voi sattua kaikenlaisia haavereita, jotka aiheutuvat vaikkapa myrskyistä tai tuholaisista − asiantuntija kertoo, miten niihin kannattaa varautua

MT:n sovellus uudistui Käytät uutta sovellusta - anna palautetta

Linnut

Valassaarilla seurataan erityisesti piekanan muuttoa. Petolintu talvehtii Ukrainan maisemissa.

Haarahaukka sävähdytti Valassaarten lintuasemalla ‒ piekanojen määrät huolestuttavat tarkkailijoita

Uutiset|Luonto7.5.Tilaajalle

Video: Suolla ontuneen kurjen selviytyminen oli hyvin epävarmaa – näin se hoivattiin taas kuntoon

Lukemisto|Eläimet ja kasvit6.5.

Kuvassa rengastettu vihervarpusnaaras.

Video: Pyrstö pystyyn ja puntarille ‒ näin rengastetaan vihervarpunen saariston lintuasemalla

MT Metsä|Luonto5.5.

Isokäpylintua esiintyy runsaasti männyn hyvinä siemenvuosina. Käpyjen katovuosina lintu katoaa Suomesta lähes kokonaan.

Linnun nokka on evoluution hioma työkalu ‒ tiedätkö mitä kaikkea siitä voi päätellä?

MT Metsä|Luonto18.3.Tilaajalle

Talitiainen pesii mieluiten paikoissa, joissa on kotoperäisiä puulajeja.

Kuuluuko kaupunkipuistoissa keväisin enää linnunlaulua? Varpuslinnut vierastavat tuontipuulajeja

MT Metsä|Luonto28.2.

Kuukkeli on rauhoitettu ja silmällä pidettävä laji. Eteläisessä Suomessa se on erittäin harvinainen.

Eteläisimmät kuukkelit asuvat Parikkalassa ‒ luontokuvaajan lähimetsässä on sopivasti naavaa ja rauhaa

MT Metsä|Luonto27.2.

Australialainen lyyrypyrstö on mestari-imitoija.

Yksi lintu matkii erehdyttävän tarkasti moottorisahaa, toinen lähestulkoon särki laulullaan David Attenborough’n sydämen – tiedämme eläinten lauluista edelleen hämmentävän vähän

Lukemisto|Radio ja TV20.12.2022

Arvio

Suvi Jylhänlehto

Tutkimusraportti ja parisuhdeopas: Tuhannen kilometrin melontaseikkailu hämmästyttää ja ihastuttaa

MT Metsä|Luonto27.9.2022

Harvinaisia punajalkahaukkoja nähty ennätyksellisen paljon Suomessa

MT Metsä|Eläimet ja kasvit22.8.2022

Hiitolanjoen ennallistamismis- ja kunnostustyöt Simpeleellä saivat rahoitusta Metsä Groupin luonto-ohjelman ensimmäisellä rahoituskierroksella vuodenvaihteessa.

Metsä-Group myönsi 250 000 euroa monimuotoisuuden edistämiseen alueilla – kymmenen kärkihanketta pölyttäjistä vaelluskaloihin

MT Metsä|Luonto20.8.2022

Tuulihaukan pesintä on meneillään parasta aikaa. Se munii huhti-toukokuussa kolmesta seitsemään munaa.

Pesiikö takapihallasi lintuja? Viikonloppuna kerätään tietoja pöntöissä pesivistä linnuista ympäri Suomen

Lukemisto|Eläimet ja kasvit9.6.2022

Pietarsaaressa syntynyt ja varttunut Lars Sund havainnoi lintuja kirjaansa varten koronavuonna.

Kirjailija Lars Sund yllättyi lintujen monimuotoisuudesta tuoreen kirjan tekemisen aikana ‒ ”Toinen tärkeä aihe on ilmastokriisi, joka koettelee myös lintuja ja koko luontoa”

Lukemisto|Eläimet ja kasvit2.6.2022

Fasaaninpoikasen on hankala edetä tiheässä kasvustossa. Jos tiheä kasvusto kastuu, se kuivuu hitaasti. Sade ja kylmyys koituvat monen kanalinnun kuolemaksi.

Tutkimus vahvisti peltojen pientareiden olevan fasaanipankkeja ja supikoirat pahimpia keinotekoisten fasaaninpesien ryöstäjiä

MT Metsä|Erä28.5.2022Tilaajalle

Harri Högmander on harrastanut lintujen bongausta jo teinipojasta saakka. Viikko sitten viikonloppuna hän kiikaroi Jyväskylän Tuomijärven lintutornissa.

Lintuharrastaja on lähes väistämättä myös tilastonikkari

MT Metsä|Ympäristö23.5.2022

Mihin katosivat varpuset?

MT Metsä|Ympäristö23.5.2022

Toukokuun aamu Kouvolan Ruotilassa on täynnä linnunlaulua. Eetu Paljakka tunnistaa jokaisen laulajan. Aamukävelyn paras havainto oli valkoselkätikka.

Aarre | Eetu Paljakka arvioi tunnistavansa äänestä noin 400 lintulajia ‒ ”Suomessa on lintuja, joiden ääntä ei osata arvostaa”

MT Metsä|Luonto13.5.2022Tilaajalle

Laulujoutsen on nykyään varsin yleinen pesimälintu Lapin perukoilta etelärannikolle saakka.

Lintujen kevätmuutto alkoi

MT Metsä1.3.2022

Aarre | Heikki Willamo suree varpusen katoamista: ”Pikkuserkku ei sitä korvaa, mutta kovin kotoisalta sekin on alkanut tuntua”

MT Metsä14.2.2022Tilaajalle

Elinalueiden määrä vähenee etenkin tuntureiden yläosissa elävillä lajeilla, kuten lapinsirkulla.

Linnut siirtyvät Skandien vuoristossa kohti tuntureiden viileämpiä ylärinteitä, kun ilmasto lämpenee – huippua kohti tila vähenee

MT Metsä7.2.2022

Jos kansanedustaja Jari Myllykosken (vas.) lakialoite menee läpi, saa ammuttavia valkoposkihanhia jatkossa myös syödä.

Kansanedustaja Myllykosken lakialoitteessa vaaditaan ammuttavien lintujen hyödyntämistä ruokana

Uutiset13.5.2021

Koskikara sukeltaa ruokansa virtaavasta vedestä.

Kolumni

Vilkasliikkeinen koskikara palkitsi kuvauspäivän

Mielipide7.4.2021

Etelä-Espoossa sijaitseva Suomenoja on tärkeää lintujen pesimäaluetta. Espoon ympäristöyhdistyksen puheenjohtajan mukaan alueen rakentaminen uhkaa luontoarvoja radikaalilla tavalla.

"Jos riskit halutaan välttää kokonaan, niin saari pitäisi jättää rakentamatta” – tekosaaret haittaavat luonnon kiertoa, ja siksi niitä myös vastustetaan

Uutiset27.3.2021

Hömötiainen on yksi 121:stä Suomen uhanalaisesta lintulajista

Raportti: Uhanalaisten lintulajien määrä kasvaa Suomessa

Uutiset4.3.2021

BirdLife Suomi suosittelee, että lintuja ruokitaan vain talvisin. Yleensä linnut löytävät kesällä luonnosta ravintonsa, ja lämpimässä taudit leviävät ruokintapaikoilla herkästi.

BirdLifen asiantuntija: Lintuja ruokitaan talvella kahdesta syystä, ja toinen niistä on aika itsekäs

Uutiset27.2.2021

Keltasirkku on hauska väripilkku muuten valkoisessa maisemassa.

Kolumni

Pakkaspäivän väripilkut

Mielipide1.2.2021

Juha Kylänpää keräsi lajihavainnoillaan yli 21 000 euroa lintujen suojelutyöhön.

Eläkkeelle jäänyt pappi teki lintuhavaintojen Suomen ennätyksen ja pyöräili samalla lähes 20 000 kilometriä

MT Metsä6.1.2021

Helmipöllö on yksi Suomen silmälläpidettävistä lintulajeista.

Kuinka huomioida linnusto metsänhoitotoimenpiteissä? – Verkosta löytyvä opas neuvoo, mitä kaikkea tulee ottaa huomioon

MT Metsä26.7.2020

Lintujen pesimäkauden muutoksen taustalla voi olla ilmastonmuutos, kerrotaan Helsingin yliopistosta. LEHTIKUVA / Emmi Korhonen

Ilmastonmuutos on todennäköisesti lyhentänyt ja aikaistanut lintujen pesimäkausia Suomessa – "Kilpailu ravinnosta voi kiristyä, jos suurempi joukko lintuja pesii samanaikaisesti"

Uutiset21.7.2020

Lintujen pesintäkausi on lyhentynyt. Arkistokuva.

Suomen lintujen pesimäkausi on tuoreen tutkimuksen mukaan entistä lyhempi ja alkaa aiemmin kuin ennen

Uutiset21.7.2020

Valokuvaaja ja lintuharrastaja Rami Marjamäki rengastaa kuvassa viirupöllön poikasta Ikaalisissa. Nahkatakin olkapäiden kohdalla näkyy viirupöllön kynnenjälkiä. Pöllö iskee yleensä päähän tai hartioihin.

Viirupöllö on hyökännyt kuukauden sisällä kahdesti ihmisen kimppuun kansallispuistossa Ruovedellä – kun lintu tulee lähelle ja naksuttaa nokkaansa, on poistuttava paikalta

Uutiset29.6.2020

Kolumni

Fiksut, mutta todella ärsyttävät naakat, tyhmät töyhtöhyypät, ylpeät kuovit ja muut – maanviljelijän siivekäs seurapiiri on laaja

Mielipide17.6.2020

Hakkuu haittaa erityisesti petolintuja, kuten kanahaukkoja, jotka lisääntyvät hitaasti ja ovat harvalukuisia.

Aarre | WWF vaatii muutosta luonnonsuojelulakiin: Hakkuita on rajoitettava lintujen pesimäkaudella

MT Metsä11.5.2020

Aarre | Martti Hanhelan elämäntehtävä on ollut jakaa lapsille eväitä luonnon ymmärtämiseen – ”Jos luonto voi huonosti, ihminenkin voi huonosti”

MT Metsä20.4.2020Tilaajalle

Etelä-Suomessa on tehty jo havaintoja västäräkeistä. Kuvituskuvaa. LEHTIKUVA / RONI REKOMAA

Etelä-Suomeen luvatut lämpimät säät enteilevät lintujen kevätmuuton jatkumista – haarapääskykin on jo nähty

Uutiset19.4.2020

Teeriä soitimella. Metsäkanalintujen pesien paikallistamiseen voi käyttää apuna seisovaa lintukoiraa.

Birdlife Suomen asiantuntijan mukaan kesähakkuissa tuhoutuu vuositasolla kymmeniä tuhansia pesintöjä – Aarre: Näin huomioit linnut metsänhoidossa

MT Metsä18.4.2020

Aarre | Birdlife Suomen asiantuntija: Kesähakkuissa tuhoutuu vuositasolla kymmeniä tuhansia pesintöjä – Katso vinkit linnut huomioivaan metsänhoitoon

MT Metsä17.4.2020

Nämä metsähanhet ruokailivat ohrapellon rippeillä muuttomatkallaan pohjoiseen.

Lintujen kevätmuutot ovat aikaistuneet jopa yli kuukaudella

Uutiset11.3.2020Tilaajalle

Sinisorsa on niin sanottu yleislaji, joka selviää hyvin myös ilmastonmuutoksen muuttaessa sen elinympäristöä.

Eteläiset lintulajit siirtyvät kohti pohjoista – pohjoiset lajit joutuvat vetäytymään

Uutiset27.2.2020

Kolumni

Aarre | Isomäki: Villit nisäkkäät ja isot linnut kukoistavat Suomen luonnossa

MT Metsä|Luonto27.2.2020

Punarinta pesii mielellään rehevissä kuusimetsissä, joissa on lehtipuita.

Lukijoilta vahva tuki: Linnuille pesintärauha hakkuilta

MT Metsä19.8.2019Tilaajalle

Mikä keskenkasvuinen haukka lennähti äkeen päälle? Kotimaisten lintujen tunnistus ei välttämättä ole niin helppoa, kuin ensin luulisi.

Tunnetko kotimaiset linnut? Testaa visassa oletko muna, untuvikko vai lintutietäjä!

Uutiset23.5.2019

Joroisten yhtenäiskoulun 5A-luokan oppilaat Hertta Häyrynen ja Herkko Häyrynen pääsivät kiinnittämään juuri kasattua pönttöä koulun lähipuihin. Kiinnityksessä opastaa Jaakko Mahrberg metsänhoitoyhdistys Keski-Savosta. Jaana Huttunen seuraa kiinnitystä.

Linnunpönttö puuhun ja liuta kysymyksiä - lapset ja metsänhoitoyhdistykset tempaisivat lintujen hyväksi

MT Metsä23.5.2019Tilaajalle

Punarinnan laulu on kuin leikkipurojen solinaa.

Metsän äänimaailmaa dominoivat peippo ja pajulintu

MT Metsä13.5.2019

Linturengastaja Samu Kokkonen vapauttaa lehtopöllönaaraan tutkimusten jälkeen. Pöntöstä löytyi kolme vastakuoriutunutta poikasta ja kaksi munaa.

Tiesitkö yllättävän faktan: Lehtopöllö on paikkauskollinen pesijä

MT Metsä3.5.2019Tilaajalle

Toisin kuin muut linnut, pöllön poikaset kuoriutuvat muutaman päivän välein. Kuvan vanhin poikanen oikealla on noin kolmen viikon ikäinen, nuorin vasemmalla viikon nuorempi.

Lintujen rengastaminen on vahvasti miesten harrastus

MT Metsä3.5.2019

Haarapääskyt lähestyvät Suomea jo Keski-Euroopassa.

Euroopan lintumuuttoa pääsee nyt seuraamaan reaaliajassa

Uutiset9.4.2019

Noin 30 metsänhoitoyhdistystä ympäri maan on mukana linnunpönttökampanjassa.

Metsänhoitoyhdistykset vievät koululaisten kanssa metsään linnunpönttöjä

MT Metsä25.3.2019

Kolumni

Annetaan luonnon lentävien arkkitehtien elää

Mielipide13.3.2019

Sepelkyyhkyllä muuton aloitus on aikaistunut 1,5–2 vuorokautta vuosikymmenessä.

Aarre | Ilmastonmuutos vaikuttaa lintujen muuttorytmiin Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa

MT Metsä20.2.2019

Suomessa viikonlopun runsain laji oli valkoposkihanhi.

Ainakin 25 000 ihmistä seurasi viikonloppuna muuttolintujen elämää

MT Metsä10.10.2018

Tallinmäen ratsastuskoulun lähellä on hyvät mahdollisuudet maastoratsastukseen. Mini-Hilima on Pauliina Raution oma hevonen.

Aarre | Pauliina Rautio hoitaa loukkaantuneita lintuja kuntoon – ”Luonto tulee minulle kotiin”

MT Metsä20.9.2018Tilaajalle

Vanhaa pähkinälehtoa lehtien puhkeamisen aikaan. Viikkoa myöhemmin lehtikatto on sulkeutunut eikä maan pinnalle tule juuri valoa. Keväällä kukkinut valkovuokkomatto vaipuu lepotilaan.

Aarre | Lehtoja peittää keväällä vuokkojen meri

MT Metsä23.8.2018Tilaajalle

Kolumni

Ilmojen valtias

Mielipide15.8.2018Tilaajalle

Kolumni

Vaaraton apuri

Mielipide15.8.2018Tilaajalle

Näkyykö lintuja? Värriön tutkimusaseman kesätyöntekijä Sini Salko silmä kovana.

Aarre | Kurmitsakävelyllä kirjataan tuntureiden lintukanta ja nautitaan jylhistä maisemista

MT Metsä28.6.2018Tilaajalle

Tervaleppäluhdat voivat olla puustoltaan komeita. Veden virtaukset ja toistuvat tulvat kaatavat herkästi reunimmaisia puita, joiden oksisto kurottaa vahvasti rantaan eli valoon päin.

Aarre | Luhta on lahopuulajien paratiisi, joka on jatkuvassa muutostilassa

MT Metsä28.6.2018Tilaajalle

”Tottakai joskus tulee harmaita päiviä, milloin mistäkin johtuen. Silloin pysähdyn ja sanon itselleni: pari päivää ja tämä menee ohi.”

Kolumni

Ilon ja valon tuoja

Mielipide20.6.2018Tilaajalle

Christel Rönns

Kolumni

Määritelmiä

Mielipide20.6.2018Tilaajalle

Linnustomme virtuoosit ovat äänessä valoisina alkukesän öinä. Kaikkein taitavimmat laulajat voi löytää eteläisen Suomen maatalous- ja kulttuuriympäristöstä.

Nyt on paras aika kuunnella kesäyön laulajataitureita

Uutiset6.6.2018Tilaajalle

Talvella 2018 Lammin Evolla tehtiin harvennushakkuun yhteydessä pesäpuun ympärille avointa tilaa vieruspuita yläharventamalla. Kuva Ilmari Häkkinen

Aarre | Sääksi pesii korkean männyn latvaan, eikä pesäpuuta saa kaataa

MT Metsä17.5.2018Tilaajalle

Kellovuoren havainnointiaseman hoitaja Seppo Grönlund tarkkailee lintuja ympäri vuoden.

Aarre | Pitkän linjan lintumies Seppo Grönlund viettää kolmanneksen vuodestaan Kellovuoren havainnointiasemalla

MT Metsä17.5.2018Tilaajalle

Luonnonvarakeskus pyytää ilmoittamaan piisamihavainnoista vieraslajit.fi -sivuston lomakkeella. Myös luontokuvaaja ja nisäkästuntija Esko Inberg (tämän jutun kuvaaja, eskoinberg@hotmail.com) on kiitollinen piisamihavainnoista. Erityisesti kuluvan kevään pesähavainnot kiinnostavat, sillä ne kertovat tämänhetkisen tilanteen.

Kolumni

Kirsi Haapamatti

Henkipatto ilman syytä

Mielipide16.5.2018Tilaajalle

Tuulihaukka on yleinen laji koko Suomessa. Se munii huhtikuun loppupuolelta alkaen 2–9 munaa.

Aarre | Lintujen kriittisin pesimäaika on touko–kesäkuussa – huomioi linnut metsätöitä suunnitellessasi

MT Metsä10.5.2018

Uhanalainen kaakkuri on täysin riippuvainen heterantaisista metsä- ja suolammista. Se pesii niillä, mutta hakee oman ja poikastensa ruokakalat kauempaa suurilta järviltä.

Aarre | Metsälammet ovat monelle linnulle elinehto

MT Metsä19.4.2018Tilaajalle

Aikuinen ruskosuohaukkanaaras Dick Forsman

Kolumni

Haukka vai kotka?

Mielipide11.4.2018Tilaajalle

Kolumni

Mystinen metsätyömies

Mielipide11.4.2018Tilaajalle

Kolumni

Salmonellaa lintulaudoilla

Mielipide14.3.2018Tilaajalle

Kuuramänty ja kuu, Salla. Mika Honkalinna

Kolumni

Pyhien petäjien maa

Mielipide14.3.2018Tilaajalle

Kanoilla on hallin lattialla turvepehku ja verhojen takana pimennetyt munintapesät. Kanat syövät lähiruokaa eli rehustus on 70–80-prosenttisesti kotimaista viljaa. 10 prosenttia on Paraisten kalkkia ja loppu tuontivalkuaista eli soijaa.

Kolumni

Kanoja kolmannessa polvessa

Mielipide14.3.2018Tilaajalle

Kolumni

Siivekkäiden paluu

Mielipide14.3.2018Tilaajalle

Karua ylänkömetsää, jossa vanhat männyt ja avoimet jäkälälaikut vuorottelevat painanteissa kasvavien kuusten kanssa.

Aarre | Jäkäliä ja mäntyjä vuorottelevat kalliometsät ovat usein luonnonvaraisessa tilassa

MT Metsä22.2.2018Tilaajalle

Kolumni

Kalkkuna tulee taas

Mielipide13.12.2017Tilaajalle

Hankeen piirtyvät jäniksen jäljet ovat lumijäljistä yleisimpiä ja tunnetuimpia. Helposti tunnistettava jälki opitaan usein jo lapsena. Metsäjäniksen ja rusakon jäljen erottaminen toisistaan taas saattaa olla hankalaa jopa ammattilaisille.

Kolumni

Tuomo Kesäläinen

Hanki kertoo kulkijasta

Mielipide13.12.2017Tilaajalle

Tänä vuonna suomalaiset viljelijätkin ovat kärsineet esimerkiksi valkoposkihanhien aiheuttamista tuhoista.

Teknologiajulkaisu: Laserista saattaa olla apua nälkäisien lintujen hätistämiseen pelloilta

Maatalous26.10.2017Tilaajalle

Kuusipeurat ovat tyypillisiä talviruokittavia eläimiä.

Aarre | Riistakeskus: Aloita eläinten talviruokinta nyt ja jatka läpi talven

MT Metsä26.10.2017

2010-luvulla hanhien lokakuiset kokoontumiset Itä- ja Kaakkois-Suomessa ovat yleistyneet. Kuvassa valkoposkihanhet lähtevät lentoon sänkipellolta Elimäellä syksyllä 2014.

Aarre | Elimäellä harvinainen ilmiö: 300 000 valkoposkihanhea lepäsi pellolla

MT Metsä16.10.2017

Kolumni

Lintuihmeitä

Mielipide14.6.2017Tilaajalle

Jäniksen- ja rusakonpoikaset jäävät yksin heti synnytyksen jälkeen, sillä emo käy imettämässä jälkikasvuaan kahden viikon ajan ainoastaan kerran tai kahdesti vuorokaudessa vain parin minuutin ajan.

Itsekseen kyyhöttävällä rusakonpoikasella on harvoin mikään hätänä, jätä luonnoneläinten poikaset rauhaan

Uutiset8.5.2017Tilaajalle

Rengastusaikana Hokkanen ei malta matkustella perheensä kanssa. Vaimo on ratkaissut asian tekemällä kesämatkat ystäviensä seurassa.

Aarre | Megarengastaja Tatu Hokkanen on rengastanut jo 260 000 lintua – lähikosketus lintuihin pitää harrastajan aktiivisena

MT Metsä20.4.2017Tilaajalle

Kolumni

Tuomo Kesäläinen

Lintuharrastajan kevät huipentuu Tornien taistoon

Mielipide15.3.2017Tilaajalle

Kottarainen (Sturnus vulgaris) Pesii asutuilla seuduilla koko maassa, harvinainen Lapissa. Suomen pesimäkannaksi arvioitu 50 000–80 000 paria. Laji on taantunut. Päivämuuttaja. Syysmuutto syys–marraskuussa, kevätmuutto maalis–huhtikuussa. Talvehtii Pohjanmeren maissa. Talvihavaintoja myös Suomesta.

Kolumni

Ne tulevat taas!

Mielipide15.3.2017Tilaajalle

Matti Alasaarela

Kolumni

Kotipihan linnut kameran edessä

Mielipide15.3.2017Tilaajalle

Kolumni

Tuomo Kesäläinen

Älypuhelin tunnistaa linnut äänestä

Mielipide15.3.2017Tilaajalle

Kolumni

Luonnon rauha

Mielipide10.2.2017

Pyrstötiainen loisti runsaudellaan viime viikonlopun Pihabongaus -tapahtumassa.

Havainnot tästä pitkäpyrstöstä kolminkertaistuivat – katso, mitä lintuja suomalaiset bongasivat pihoiltaan

Uutiset31.1.2017Tilaajalle

Sammakko talvehtii kylmähorroksessa järven pohjamudassa tai muussa paikassa, missä se ei jäädy kokonaan. Tuomo Kesäläinen

Kolumni

Tuomo Kesäläinen

Monet keinot auttavat kylmän talven yli

Mielipide18.1.2017Tilaajalle

Hirvenkieltä haudutetaan kolmisen tuntia, että se on mureaa.

Kolumni

Riistalle kunniaa ruokapöydässä

Mielipide16.11.2016Tilaajalle

Lassi Karhapää ja Lari nauttivat keskipäivän lepotauosta tulilla.

Aarre | Suomenpystykorva Lari on kelpo lintukoira ja isännän ystävä

MT Metsä20.10.2016Tilaajalle

Flamingot tuottavar maitoa ruokatorven seudulla olevista rauhasista.

"Linnun piimä" ei ole legendaa: tällaista on oikea linnunmaito

Uutiset30.8.2016Tilaajalle

Juha Vesa on rengastanut kehrääjiä Kouvolan Valkealan Selänpään harjulla jo 17 vuotta.

Aarre | Kesäöiden lintu lentää rengastajan verkkoon

MT Metsä16.6.2016Tilaajalle

Kolumni

Eläinlapsia Kuopiossa

Mielipide15.6.2016Tilaajalle

Leivonmäen kansallispuiston ystävien Maire Huikko, Lea-Elina Nikkilä ja Pauli Backman haluavat tarjota luontoelämyksiä ihmisille, joille luontoon pääsy ei olisi muuten mahdollista.

Kolumni

Ystävät vievät luontoon

Mielipide11.5.2016Tilaajalle

Juha Laaksonen

Kolumni

Linnut, tervetuloa takaisin!

Mielipide13.4.2016Tilaajalle

Suomalainen kalatiira on aikaisemmin tavattu yhtä kaukana Kaakkois-Australiassa.

Suomalainen kalatiira sisua täynnä – lensi 13 000 kilometriä Argentiinaan

Uutiset25.3.2016

Kolumni

Pönttötalkoot!

Mielipide16.3.2016Tilaajalle

Aurinkoinen talvipäivä sai lintumiehen lähtemään ulos työhuoneesta.

Aarre | Ikkunan takaa tulee parempaa ohjelmaa kuin tv:stä, sanoo Pertti Koskimies

MT Metsä28.1.2016Tilaajalle

Sinitiaiset ovat hyötyneet ihmisen toiminnasta: talviruokinnan ansiosta ne selviytyvät entistä paremmin.

Metsälintujen yhteisöt yksipuolistuvat Etelä-Suomessa

Uutiset11.1.2016

METSÄLLÄ Lintujen pyyntiä sota-aikana

Uutiset30.12.2015Tilaajalle

Linnut siirtyvät hitaammin kuin ilmasto muuttuu

Uutiset28.12.2015Tilaajalle

Lintuinfluenssa leviää Keski-Euroopassa

Uutiset23.12.2015Tilaajalle