Automatiikalla voi säästää polttoainetta ja lannoitteita –näin hyötyjä testattiin käytännössä

Ravinnemittarit ovat pienikokoisia ja helppoja käyttää. Mittareiden yhteisomistus laskee tilakohtaisia kustannuksia merkittävästi. Kuva: Visa Vilkuna

Teknologia kehittyy erittäin nopeasti. Sen osoitti vuonna 2019 alkanut Agroteknoa Jokilaaksoihin -hanke, jonka kestoa koronapandemia venytti suunniteltua pidemmäksi.

Osa hankkeen alussa käytetyistä laitteista alkoi loppuajasta olla vanhanaikaisia ja jälkeenjääneitä.

”Lyhyt ja napakka hanke olisi kaikin puolin parempi, mutta minkäs koronalle teit. Julkisuutta hanke sai kaikesta huolimatta erittäin hyvin”, kertoo hanketta vetänyt Jari Vierimaa.

JEDU:n Timo Seppälän kokemuksen mukaan edullisellakin kuntoluokkakameralla on mahdollista saada arvokasta tietoa lypsykarjan kunnosta. Kuva: Visa Vilkuna

Hankkeen tarkoitus oli edistää uuden maatalousteknologian käyttöönottoa sekä tuottaa tietoa ja käyttäjäkokemuksia uusista koneista, laitteista ja tuotantomenetelmistä Keski-Pohjanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaan eteläosassa.

Lähes alusta alkaen hankkeen toimintaa kuritti korona. Yleisötilaisuuksia ei saatu järjestetyksi ja kaupalliset yhteistyökumppanit vetivät kukkaronnyörejä tiukemmalle.

Tietoa saatiin kerättyä hankkeessa runsaasti, mutta sen jalostaminen mahdollisimman helposti käytettäväksi on yksi tärkeimmistä kehityskohteista.

Vaikka teknologia ja tekoäly ovat tätä päivää, tuotannontekijät ovat ennallaan, muistuttaa JEDU:n Haapajärven yksikön koulutusjohtaja Timo Seppälä.

Pellot ja kotieläimet muodostavat maatalouden selkärangan jatkossakin.

Opiskelijat ovat kiinnostuneet etupäässä koneiden ja laitteiden toiminnasta itsestään. Tämän takia koulutuksessa on korostettava sitä, kuinka koneen tekemä työ saadaan hyödynnetyksi maatilan tuloksen parantamisessa. Esimerkiksi lypsyrobotin keräämästä tiedosta hyödynnetään todennäköisesti vain murto-osa.

Onni Hosio on tilallaan testannut useampia ajo-opastimia. Laitteen jälkiasennuksen takia ohjauspyörä nousee hieman ylemmäksi ja ajo-opastimen näytön sijoittaminen saattaa joissakin traktoreissa olla hieman hankalaa.

Hosio muistutti, ettei aina kannata ottaa A-B linjaa, vaan ohjelmoida automatiikka pellon reunojen mukaan. Tällöin ylimääräiset kolmioiden kyntämiset jäävät pois. On-land -kynnössä automaattiohjaus on lähes pakollinen varuste.

Kymmenen hehtaarin muokkaus kolmen metrin kultivaattorilla vie Hosion laskelmien mukaan automaattiohjaukseen verrattuna helposti tunnin enemmän aikaa, kun silmämääräinen ajo on varmuuden vuoksi tehtävä hieman limittäin.

Luonnollisesti polttoainettakin kuluu runsaasti enemmän ja päällekkäinen muokkaus kaiken lisäksi huonontaa muokkaustulosta. Pintalannoituksessa väkilannoitteen tarkka jako määränsäätöautomatiikkaa hyödyntämällä säästää tuntuvasti lannoitetta ja parantaa sadon tasalaatuisuutta.

Hosio kertoo joidenkin viljelijöiden todenneen, että kyllähän sitä viidellä tuhannella eurolla, jonka hyvä automaattiohjaus maksaa, rattia aika pitkään kääntelee. Siitä ei kuitenkaan ole kyse, vaan automaatin kautta saavutettavasta polttoaineen ja lannoitteiden säästöstä sekä parempilaatuisesta sadosta.

Agroteknoa Jokilaaksoihin -hankeen kunnialla koronakauden läpi vetänyt Jari Vierimaa hämmästeli muutaman vuoden sisään tapahtunutta teknologia nopeaa kehittymistä. Kuva: Visa Vilkuna

Kasvinviljelyn neuvoja Taneli Rahja Pro Agriasta testasi hankkeessa mittareita, joilla kasvustosta voidaan määrittä mangaani, fosfori ja typpipitoisuuksia. Mangaani on erittäin tärkeä jyvien muodostamisessa.

Mittari kertoo 25 minuutissa mangaaniarvon ja taulukosta näkee puutoksen vakavuuden, jonka perusteella tankkiseoksen teko Mn-lisäyksellä onnistuu. Fosforin mittaaminen kasvustosta tapahtuu samaan tyyliin.

Typen mittauksessa lehtivihreämittarilla tulos saadaan heti, mutta ongelmana voi olla se, että typpeä vapautuu maaperästä lämpötilasta ja kosteudesta riippuen. Tällöin kasvustosta otettu näyte saattaa vaihdella mittauspäivien välillä suurestikin.