Kansallispuistossa voi törmätä nelijalkaiseen kesätyöntekijään – karvaiset ympäristösankarit pelastavat perinnebiotoopit

Hiehot pitävät huolen siitä, etteivät Hindsbyn luonnonlaitumet kasva umpeen. Byabäckenin puron ympäristö on niittyä, jolta löytyy useita taantuneita niittykasvilajeja kuten noidanlukko, ketoneilikka ja nurmilaukka. Kuva: Carolina Husu

Sipoonkorven kansallispuistossa sijaitsevilla Hindsbyn luonnonlaitumilla käyskenteleetänä kesänä Christian Jensenin tilan hiehoja, kuten monena aiempanakin vuonna.

Neljä maitorotuista hiehoa ja yhdeksän kyyttöä viihtyvät kansallispuiston mailla hyvin, Jensen kertoo.

Samalla naudat pitävät huolen siitä, etteivät arvokkaat perinnebiotoopit kasva umpeen ja menetä monimuotoisuuttaan.

Laidunnuksen ansiosta avoimena pysyvillä Hindsbyn vehreillä niityillä ja hakamailla on valtavasti eliölajeja.

Suojelubiologit Martina Reinikainen ja Katja Raatikainen Metsähallituksen Luontopalveluista kertovat, että Hindsbyn laitumilla on erityisen arvokas perhoslajisto.

Hindsbyssä viihtyvät lisäksi muut pölyttäjät sekä lukuisat sieni-, kovakuoriais- ja lintulajit.

Niityille tyypillisistä harvinaisista kasvilajeista alueelta voi löytää esimerkiksi ketoneilikan, noidanlukon ja niittylaukan.

Perinnebiotoopin laiduntaminen ei hyödytä ainoastaan luontoa, sillä se edistää Raatikaisen mukaan eläinten hyvinvointia.

Lehmät viihtyvät niityillä vähän liiankin hyvin, Jensen kertoo. Ne eivät malttaisi syksyllä palata kotinavettaan.

Laidunyrittäjä voi hyötyä laiduntamisesta myös käyttämällä sitä esimerkiksi elintarvikkeiden markkinoinnissa tai maaseutumatkailussa, Reinikainen kannustaa.

Katja Raatikainen (vas.), Christian Jensen ja Martina Reinikainen kertovat, että luonnonlaitumella kesänsä viettävä eläin voi hyvin. Kuva: Carolina Husu

Jensen on vuokrannut laidunmaat valtiolta, kuten tekee myös noin sata muuta laidunyrittäjää ympäri Suomen.

Kansallispuistoissa ja muilla luonnonsuojelualueilla käyskentelee tänä kesänä yhteensä yli 20 000 nelijalkaista kesätyöntekijää.

Noin puolet valtion perinnebiotooppien laiduntajista on nautoja ja puolet lampaita. Hevosiakin on, mutta vain murto-osa.

Uusia laidunyrittäjiä ja erityisesti heidän eläimiään tarvitaan eläinlajista riippumatta, Raatikainen ja Reinikainen toteavat.

Yksi keskeisimmistä syistä on, että hoidettujen perinnebiotooppien alaa aiotaan kasvattaa 15 000 hehtaarilla kuluvan hallituskauden aikana.

Laidunyrittäjyyteen voi saada ympäristötukea, mutta siihen vaaditaan ympäristösopimus, Raatikainen kertoo. Uusia sopimuksia voi solmia näillä näkymin vasta vuonna 2023.

Raatikaista ja Reinikaista tilanne harmittaa. Uusia laidunalueita voi kuitenkin suunnitella etukäteen ennen uusien ympäristösopimusten solmimista, he muistuttavat.

Perinnebiotooppeja voi auttaa, vaikka ei omistaisi eläimiä.

"Maaseudun yrittäjiä ja vapaaehtoisia tarvitaan raivaamaan ja niittämään perinnebiotooppeja", Raatikainen kertoo.

Jos raivaus- tai niittoyrittäjyys luonnonsuojelualueilla kiinnostaa, Raatikainen kehottaa ottamaan yhteyttä Metsähallituksen alueellisiin perinnebiotooppien hoidon yhteyshenkilöihin.

Yrittäjä voi myös tarjota palveluitaan laidunpankki.fi -sivustolla.

Niityllä riittää monipuolista syötävää ja mukavia märehtimispaikkoja. Kuva: Carolina Husu

Hindsbyn laidunten naudat nauttivat olostaan Byabäckenin puron tuntumassa touko–kesäkuulta aina alkusyksyyn. Puro ei kuivu kesän aikana, ja laitumella riittää syötävää.

Kansallispuistossa laiduntamisessa tulee huomioida alueen erityisen luontoarvot. Lisäksi lukuisat retkeilijät tuovat lisämaustetta eläinten – ja yrittäjän – arkeen.

Lankojen sisäpuolelle eksyvät ihmiset ja koirat säikyttävät hiehoja, mikä harmittaa Jenseniä. Hän muistuttaa, ettei laitumille saa mennä eikä koiria pitää irti luonnonsuojelualueilla.

Vaikka luonnonsuojelualueiden ympäristösankarit ovat hellyttäviä, on niiden annettava tehdä arvokas työnsä rauhassa.

• Tarjolla oleviin laidunalueisiin, -eläimiin ja -yrittäjiin voi tutustua osoitteessa laidunpankki.fi
• Uudenmaan ja Kaakkois-Suomen luonnonsuojelualueilla laiduntamisessa opastaa esimerkiksi Lumovoimaa-hanke.
• Raivaus- ja niittotalkoita järjestävät muun muassa luontojärjestöt ja muut kansalaisjärjestöt.
• Jos arvelee, että omalla maalla sijaitsee arvokas perinnebiotooppi, voi ottaa yhteyttä paikalliseen ely-keskukseen.
• Lähde: Metsähallitus Luontopalvelut

• Perinteisen karjatalouden synnyttämiä arvokkaita luontotyyppejä, kuten niittyjä, ketoja, hakamaita ja metsälaitumia.
• Harvinaistuneet laidunnuksen ja rehuntuotannon siirryttyä pelloille.
• Suomen uhanalaisimpia luontotyyppejä.
• Nykyinen ala on vain yksi prosentti sadan vuoden takaisesta.
• Perinnebiotoopit uhkaavat kasvaa umpeen ilman hoitoa, mikä hävittää niiden monimuotoisen ja omalaatuisen lajiston.
• Suomessa nykyisin yhteensä noin 30 000 hehtaaria hoidettuja perinnebiotooppeja, joista yli kolmannes sijaitsee luonnonsuojelualueilla.
• Lähde: Metsähallitus Luontopalvelut