Navetan muuntaminen pihatoksi tuli uudisrakentamista halvemmaksi — ”Tilan kehityksen kannalta avautui sopiva sauma investoida”
Maatalousyrittäjä Liisa Ahola pohti navettalaajennusta pitkään. Tarkka etukäteissuunnittelu toi huomattavat säästöt.Padasjoki
Maatalousyrittäjä Liisa Aholan navettalaajennus alkaa olla loppusuoralla. Lehmät ovat jo asettuneet kodiksi avaraan pihattoon. Kuva: Petteri KivimäkiVuodesta 2006 lypsykarjatilaa Padasjoen Porasan kylässä pyörittäneen maatalousyrittäjä Liisa Aholan navetan laajennusprojekti on kääntynyt loppusuoralle.
”Varsinainen rakentaminen käynnistyi huhtikuun viimeisellä viikolla. Urakka on jatkunut koko kesän ja syksyn ajan. Tavoite on, että marraskuussa rakennus on kokonaisuudessaan valmis ja lopputarkastus tehdään”, Ahola kertoo.
Vanha parsinavetta on laajentunut tilavaksi ja avaraksi pihatoksi. Samalla käyttöön on otettu lokakuun alussa yksi lypsyrobotti.
Aholan navetassa on 45 lypsävää lehmää ja saman verran nuorkarjaa.
Liisa Ahola kuvailee itseään varovaiseksi investoijaksi. Pihaton rakentamista hän kertoo harkinneensa ensi kerran jo yli vuosikymmen sitten.
”Parsinavettaa laajennettiin vuonna 2009. Jo silloin pihattoon siirtyminen oli yhtenä vaihtoehtona. Mutta päätin, että katsotaan vasta paljon myöhemmin tulevaisuudessa, josko silloin siirrytään pihattoaikaan”, Ahola muistelee.
Maatalousyrittäjä on nyt hyvin tyytyväinen yli vuosikymmenen takaiseen ratkaisuunsa.
”Suositukset ja mitoitukset pihattoihin olivat aivan toista kuin mitä ne ovat nykyisin. Paljon parempi oli rakentaa kerralla nykyisten suositusten mukaisesti. Verhoseinät ja hiekkaparret ovat nyt keskeisessä osassa, eikä niistä taidettu vuonna 2009 vielä edes puhua.”
Mikäli hallituksen lakiesitys toteutuu, parsinavettoja ei jatkossa saa enää rakentaa tai laajentaa.
Navetan laajentaminen ja muuntaminen pihatoksi on hakenut konkreettista muotoaan Aholan suunnittelupöydällä yhteensä viiden vuoden ajan.
”Olen miettinyt kuvion todella tarkasti ja tehnyt kaikki laskelmat moneen kertaan. Maatalousyrityksen pyörittäminen on kokonaisuus, joka on kyettävä hallitsemaan kaikin tavoin. Kaikki vaikuttaa kaikkeen: pellot, eläinterveys, tuotantotilat sekä tilan talous.”, Ahola kiteyttää.
”Kaksi vuotta sitten pystyin tekemään lopullisen rakentamispäätöksen luottavaisin mielin. Tilan kehityksen kannalta avautui silloin sopiva sauma investoida.”
Aholan pikkutarkoissa laskemissa kävi nopeasti selväksi, että kokonaan uuden navettarakennuksen tekeminen tulisi merkittävästi vanhan navetan laajentamista kalliimmaksi.
”Kokonaan uuden rakentaminen olisi tuonut heti vähintään 200 000 euroa lisää hintaa koko hankkeelle, kun nykyisiä tiloja ei olisi pystynyt käyttämään uuden navetan yhteydessä.”
Navetan laajentamisen kokonaishinta-arvioksi tuli kaksi vuotta sitten 720 000 euroa. Suurimmat kustannuserät ovat rakentamiseen liittyvä maantäyttö, navetan uusi katto, perustuksina olevat teräspilarit, kaksi lietesäiliötä, laakasiilo sekä lypsyrobotti.
”Itse navettarakennuksesta sekä laaka- ja lietesäiliöstä löin kaupat lukkoon jo vuoden alussa, onneksi. Rakentamiskustannukset ovat lähteneet tänä vuonna laukalle”, Ahola sanoo.
Hankkeen kokonaiskustannukset ovat siitäkin huolimatta nousemassa noin 20 prosenttia alkuperäistä suunnitelmaa korkeammiksi. Euroissa kustannusten nousu tarkoittaa yli 140 000 euroa.
”Se johtuu sähkötarvikkeiden, kuten valaisinten, sähköjohtojen ja kiskojen, hintojen noususta. Sitä ei mitenkään pystynyt ennakoimaan.”
Maatalousyrittäjä on hyödyntänyt mittavassa rakennusprojektissa paikallista osaamista.
”Paikallinen putkimies on hoitanut lvi-työt ja täkäläinen sähköfirma sähköistyksen ja sähkötarvikkeet. Yhteistyö on sujunut hyvin.”
Aiheesta lisää:
Maatalouden investointeihin löytyy rahaa, mutta isot projektit ovat jäissä
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
