Myönteinen asenne vie poronhoitoa eteenpäin

Rovaniemen kulttuuritalo Korundi täyttyi maanantaina poronhoitajista. Kuva: Antti Raatikainen

Näin sanoi työyhteisöjen hyvinvointikouluttaja Unto Matinlompolo maanantaina Poroparlamentissa Rovaniemellä.

Vaikka poronhoitajat saavat monesti osakseen nuivaa kohtelua ja julkisuudessa puhutaan kannattavuusongelmista, Matinlompolon mukaan nuorilla on kyky ajatella myönteisesti. Siihen pitäisi myös rohkaista.

Poronhoitajat kokoontuivat 67. kertaa järjestettyyn tapahtumaan, jossa tällä kertaa korostettiin työyhteisön merkitystä.

Maanviljelyn ohella poronhoito on yksi harvoista työyhteisöistä, johon kasvetaan lapsesta asti. Lapset ovat pienestä pitäen mukana esimerkiksi vasojen merkkauksessa.

"Poronuoret tietävät jo nuorena, onko heistä poronhoitajiksi vai ei. Myös vanhemmat tietävät, onko lapsista siihen vai ei", poronhoitajaperheitä laajasti haastatellut tutkija Pirjo Oinas Lapin yliopistosta toteaa.

Oinasta harmittaa, että nykyaikana kaikki halutaan mitata euroissa. Monelle poronhoitajalle työstä nauttiminen on rahaa tärkeämpää.

Vaikka maankäyttöön kohdistuu Pohjois-Suomessa monenlaisia paineita, Oinas on varma, että poroelinkeino sinnittelee ja uudistuu.

"Poro on Lapille niin tärkeä tunnusmerkki, että se tulee aina säilymään", hän rohkaisee.