Venäläiseltä fosforitehtaaltajättipäästöt Suomenlahteen
Suomen ympäristökeskus, Syke, julkaisi keskiviikkona yhdessä Itämeren suojelukomission, Helcomin, kanssa hätkähdyttäviä tietoja venäläisestä lannoitetehtaasta.
Suomenlahden itärannalla sijaitsevasta Fosforitin fosforitehtaan jätekipsivuoresta vuotaa Luga-jokeen ja sitä kautta Itämereen yli miljoona kiloa fosforia.
Määrä ylittää Suomen yhteenlasketut fosforipäästöt Itämereen ja on yli kaksinkertainen maatalouden leville käyttökelpoisen fosforin kuormitukseen verrattuna.
Syke mittasi tehtaan ohitse virtaavan Luga-joen fosforipitoisuutta loka–joulukuussa joen suulta. Fosforia oli 350 mikrogrammaa litrassa ja siitä yli 90 prosenttia oli leville käyttökelpoista, toteaa erikoistutkija Seppo Knuutila Sykestä.
Pitoisuudet ovat eri kertaluokkaa kuin Suomen joissa.
Knuutilan mukaan fosforilähteestä ei ole epäilystä, sillä Luga-joella ei ole muita isoja kuormittajia.
Suomenlahdella on elätelty toiveita tilanteen paranemisesta ja leväkukintojen vähenemisestä, mutta Fosforitin jättipäästöjen paljastuminen vie pohjan laskelmilta. Laskelmat joudutaan tekemään kokonaan uudelleen.
Lannoitetehtaan päästöt lähes kaksinkertaistavat Suomenlahteen päätyvän ja leville käyttökelpoisen fosforin kuorman.
Knuutilan mukaan venäläistehtaan fosforipäästöillä ei ole sanottavaa vaikutusta Suomen rannikkovesiin. Pitoisuudet nousevat laskennallisesti niin vähän, ettei sitä pystytä erottamaan.
Myös typen pitoisuudet ovat koholla ja Luga-joen vedessä on paljon ammoniumnitraattia, Knuutila kertoo.
Fosforitin tehdas kuuluu venäläiseen Eurochem-konserniin, joka on maan suurin lannoitteiden valmistaja. Konsernilla on toinen fosforitehdas Liettuassa. Raaka-aineena käytetty apatiitti tulee Kovdorskin kaivoksesta Kuolasta.
Eurochem ja Fosforit-tehdas ovat kiistäneet päästöväitteet. Eurochemin omistaa oligarkki Andrei Melnitsenko.
Fosforin jalostaminen alkoi Kingiseppissä 60-luvun alussa, kun alueelta löydettiin fosforimalmia. Malmi on ehtynyt, ja ainakin pääosa fosforin tuotantoon käytetystä apatiitista tulee Kuolan niemimaalta.
Fosforipäästön jäljille päästiin kolme vuotta sitten, kun Venäjän viranomaiset siirsivät Luga-joen mittauspaikan lannoitetehtaan alapuolelle. Hurjat fosforimäärät huomattiin heti.
Mittauspaikka on kuitenkin turhan lähellä tehdasta eikä jätekipsistä ojaa pitkin valunut vesi ehdi vielä sekoittua jokiveteen. Syke mittasi pitoisuudet jokisuulta.
Kolmen kuukauden mittausjakso on turhan lyhyt, vuosi olisi parempi, mutta jo nyt tiedetään, että Luga-joki ja Fosforitin tehdas on Itämeren suurin yksittäinen saastuttaja, Knuutila sanoo.
Knuutila oli keskiviikkona Pietarissa keskustelemassa venäläisten viranomaisten kanssa ja näkemykset olivat hyvin yhdensuuntaisia. Venäläiset luottavat Syken mittaustuloksiin.
Knuutilan mukaan yhteistyötä jatketaan tiiviisti ja hän arvioi, että keinoja fosforipäästöjen tukkimiseen aletaan hakea pikavauhtia.
Pääosa jätekipsistä vuotavasta fosforista pääsee Luga-jokeen yhtä ojaan pitkin. Vedessä on niin paljon fosforia, että oja erottuu satelliittikuvissa valkoisena.
Syken laskelmien mukaan ojasta purkautuva fosfori selittää lähes kokonaan joen korkeat fosforimäärät, vaikka toinenkin oja on tiedossa.
Fosforitin kuormitukseen on mahdollista puuttua nopeasti ja tehokkaaksi. Fosfori voidaan saostaa kemiallisesti jätevedenpuhdistamojen tapaan eikä menetelmä ole edes kallis, Knuutila toteaa.
Knuutila ei sinällään ylläty venäläistehtaan päästöistä. Samanlaisia tilanteita koettiin myös Suomessa ja Ruotsissa.
Uudenkaupungin lannoitetehtaalta pääsi 60-luvulla pahimmillaan 200 tonnia fosforia Selkämereen ja tehtaat lähivedet saastuivat. Jätekipsikasa on suojattu ja valumavedet kerätään, mutta silti fosforia karkaa muutama tonni vuodessa.
VEIKKO NIITTYMAA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
