Tutkimus: Kotimaisten ruuantuotannon turvaamiselle on suomalaisten vankka tuki – näin ikä, asuinpaikka ja sukupuoli vaikuttivat mielipiteisiin

90 prosenttia kyselyyn vastanneista uskoi. että Suomessa on mahdollista tuottaa ruokaa ympäristöystävällisesti. Uusi cap-kausi alkaa vuoden 2023 alussa. Kuvassa puintia Jalasjärvellä. Kuva: Petteri Kivimäki

Suomalaisen ruuantuotannon turvaamiselle on kansan vankka kannatus.

Asia selviää Kantarin lokakuussa toteuttamasta kyselystä, johon vastasi 1 004 yli 18-vuotiasta suomalaista.

Kysely on osa maa- ja metsätalousministeriön uuteen EU:n yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) kauteen liittyvää kampanjaa.

Kotimaisten elintarvikkeiden saatavuuden turvaaminen on tärkeää 94 prosentin mielestä.

Naisille turvaaminen oli tärkeämpiä kuin miehille, kertoi tuloksia esitellyt maa- ja metsätalousministeriön viestintäasiantuntija Pekka Väisänen.

Maaseutumaisissa kunnissa ja erityisesti Pohjois- ja Itä-Suomessa kotimaisten elintarvikkeiden saatavuuden turvaaminen arvostettiin korkealle.

Nuorille kotimaisuus ei näyttäytynyt yhtä keskeisenä asiana. Alle 25-vuotiaat vaikuttivat valmiimmilta lisäämään ulkomaisen ruuan osuutta.

Uudellamaalla oli muita kuntia suurempi kannatus ulkomaisen ruuan lisäämiselle.

Vastaajista yhteensä 11 prosenttia ajatteli, että ulkomaisen ruuan osuutta pitäisi lisätä.

Oli myös toinen joukko, joka erottui vastauksissaan: Pienituloisille kotimaisen ruuantuotannon tukeminen ei näyttäytynyt yhtä keskeisenä.

Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa näyttää muovanneen suomalaisten mielipiteitä.

Yli 60 prosenttia oli sitä mieltä, että hyökkäys on vaikuttanut käsityksiin Suomen huoltovarmuudesta.

93 prosenttia kannatti yhteiskunnan huoltovarmuuden ylläpitoa ja edistämistä.

”Kokonaistulos on vaikuttava", Väisänen summaa. Huoltovarmuuden tärkeys korostui vanhemmilla vastaajilla.

Myös maataloustukien roolia suomalaisten mielissä kartoitettiin kyselyssä.

Liki yhdeksän kymmenestä katsoo, että kotimaisen ruuan tuotantoa pitää tukea.

76 prosenttia oli sitä mieltä, että tukien pitäisi kannustaa uusiin tuotantomalleihin.

Pääkaupunkiseudulla karsastettiin ajatusta, että maatalouden tuet ohjaisivat tuotantoa nykyistä tehokkaammaksi.

Taustalla voivat vaikuttaa tehotuotantoon liitetyt mielleyhtymät. Ympäristöystävällisyys mielletään ehkä vähemmän tehokkaaksi, Väisänen toteaa.

Luonnon monimuotoisuuden ylläpitoa ja lisäämistä ruuantuotannossa kannatti 86 prosenttia vastaajista.

”Suomalaiset todella välittävät monimuotoisuudesta”, Väisänen virkkoo.