Komissio hyväksyi Suomen cap-suunnitelman – uusi maatalouspolitiikka käyttöön tammikuussa

Komissio on arvioinut, edistääkö kukin suunnitelma CAP:n kymmentä päätavoitetta, jotka liittyvät yhteisiin yhteiskunnallisiin sekä ympäristöä ja taloutta koskeviin haasteisiin. Kuva: Pekka Fali

Euroopan komissio hyväksyi tänään ensimmäiset seitsemän kansallista CAP-suunnitelmaa. Kyseessä ovat Espanjan, Irlannin, Puolan, Portugalin, Ranskan, Suomen ja Tanskan strategiasuunnitelmat, kertoo Euroopan komission Suomen-edustusto.

Uusi maatalouspolitiikkan ohjelmakausi on määrä alkaa 1. tammikuuta 2023. Sen tarkoituksena on edistää Euroopan maatalousalan muotoutumista kestävämmäksi, selviytymiskykyisemmäksi ja nykyaikaisemmaksi.

Kun jäsenmaat laativat kansallisia suunnitelmiaan, niillä oli valittavanaan useita EU:n tason tavoitteita, jotka ne räätälöivät ja kohdensivat omiin erityistarpeisiinsa ja paikallisiin olosuhteisiinsa.

Komissio on arvioinut, edistääkö kukin suunnitelma CAP:n kymmentä päätavoitetta, jotka liittyvät yhteisiin yhteiskunnallisiin sekä ympäristöä ja taloutta koskeviin haasteisiin. Suunnitelmien tulisi olla EU:n lainsäädännön mukaisia, ja niillä olisi edistettävä komission Pellolta pöytään -strategian ja biodiversiteettistrategian mukaisia EU:n ilmasto- ja ympäristötavoitteita ja eläinten hyvinvointia.

Suomen strategian kulmakiviä ovat elintarviketurva, maatilojen kilpailukyky, erittäin kunnianhimoiset ympäristö- ja ilmastotavoitteet sekä elinvoimaiset maaseutualueet.

Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen ja meneillään olevan perushyödykkeiden hinnannousun vuoksi komissio kehotti jäsenmaita hyödyntämään kaikkia CAP:n strategiasuunnitelmien tarjoamia mahdollisuuksia maatalousalan häiriönsietokyvyn vahvistamiseen niin, että elintarviketurvaa saadaan edistettyä.

Tähän sisältyy riippuvuuden vähentäminen synteettisistä lannoitteista ja uusiutuvan energian tuotannon lisääminen elintarviketuotantoa heikentämättä sekä kestävien tuotantomenetelmien käytön edistäminen.

Sukupolvenvaihdokset on tulevina vuosina yksi Euroopan maatalouden suurimmista haasteista. On olennaisen tärkeää, että maatalousala pysyy kilpailukykyisenä ja että maaseutualueiden houkuttelevuutta lisätään, edustuston tiedotteessa sanotaan.

Nuorten viljelijöiden erityistuki on näkyvästi esillä jokaisessa hyväksytyssä suunnitelmassa. Suomen ohjelmassa tämän rahoituksen määrä on 88,7 miljoonaa euroa.