Kymmenien kilojen erot lihanautojen kasvussa muuttuvat satasiksi teurastilissä
Lihanautojen päiväkasvut olivat parhaimmillaan kymmenisen vuotta sitten. Viljan kallistuttua vuonna 2008 kasvut heikkenivät ja korjaantuvat nyt vähitellen.
On palattu keskimäärin 570–580 gramman päiväkasvuihin, tuotantoneuvoja Harri Jalli HK Agrilta kertoo.
Paras neljännes HK:n tiloista yltää 630–640 grammaan päivässä, heikoin jää noin sata grammaa sen alle. Huipputiloilla maitorotuisetkin vasikat kasvavat yli 700 gramman päivävauhtia.
Atrialla päiväkasvut nousivat vielä vuonna 2010, mutta sen jälkeen on tultu hieman alaspäin, Atria Nauta -palvelun kehityspäällikkö Marko Jokinen kertoo.
HK Agrilla noin 70 prosenttia nuoresta naudasta tulee Laatusonnitiloilta, jotka kehittävät toimintaa tiiviisti yhtiön neuvojien kanssa.
Mukana on pääosa naudanlihantuotantoon erikoistuneista tiloista. Lopun muodostavat lähinnä yhdistelmätilat ja pienet erikoistuneet tilat.
Laatusonnitilojen eläimet teurastetaan keskimäärin kaksi kuukautta nuorempina, mutta ne painavat noin 20 kiloa enemmän kuin muiden tilojen kasvatit. Päiväkasvussa ero on noin 80 grammaa.
Teurastilissä vaikutus kertautuu.
Jos samalla kasvatusajalla saadaan kaksi ruhoa, joiden painoissa on 50 kiloa eroa, painavamman teurasarvo voi olla jopa 300 euroa parempi, sillä tilitysjärjestelmä suosii isoja ruhoja. Se on jo yli puolet sonnin katteesta, Jalli sanoo.
Hitaampi kasvu näkyy myös kasvatuspaikkojen katteissa.
”Etenkin maitorotuisilla vapaa paikka on aina saatavissa täyteen. Mitä lyhempi kasvatusaika, sitä nopeampi kierto”, Jokinen lisää.
Lisäpäivät kasvattavat myös eläimen ylläpitoenergian osuutta. ”Se syö helposti tuen, mitä kasvatuspäivistä tulee.”
Hyviin päiväkasvuihin voi päästä millä tahansa tilalla.
”Kyse on yksinkertaisista asioista. Tarvitaan hyvää säilörehua, oikea ruokintasuunnitelma ja hyvät olosuhteet”, Jalli korostaa.
Suunnitelmien ja analyysien merkitys näkyy niiden tilojen tuloksissa, joilla niitä ei käytetä. Niillä päiväkasvut seuraavat säilörehun keskimääräistä laatua.
Nopea kasvatus mielletään helposti kalliiksi.
”Ei se välttämättä ole. Kun säilörehu on analysoitu ja lisävalkuaisen tarve lasketaan sen mukaan, lisärehuja ei tarvitse syöttää varmuuden vuoksi.”
Ruokintasuunnitelma on hyvä uusia ainakin 2–3 kertaa vuodessa.
Hyvä sonnin säilörehu ei juuri eroa lypsykarjan rehusta, mutta sonnien rehun laadusta välitetään vähemmän.
”Hyvät rehuntekijät ovat aina päiväkasvuissa kärkipäässä”, Jalli muistuttaa.
”Laadukas säilörehu antaa hyvän kasvun kohtuullisella väkirehulisällä. Jos rehussa haetaan määrää laadun kustannuksella, väkirehua tarvitaan paljon”, Jokinen sanoo.
Hyvänkin säilörehun kanssa tarvitaan noin 30 prosentin väkirehulisää, jotta päiväkasvu pysyy järkevänä.
Silti kallis vilja houkuttelee säästämään ja heijastuu sonnien kasvuun.
”Viljan syöttämisessä pihistellään helposti. Se johtaa ojasta allikkoon”, Jalli sanoo.
Tiloilla on Jokisen mukaan hyvin erilaisia strategioita.
”Osa ei muuta ruokintaa lainkaan väkirehun kallistumisesta huolimatta. Osa päättää säästää.”
Viljassa säästäminen käynnistää helposti kierteen, joka johtaa jatkuvasti heikompiin tuloksiin ja pienentää tuottoa.
”Kun tuotoksen annetaan pudota liikaa, taloudellinen tilanne voi parissa vuodessa muuttua huonoksi. Sieltä on vaikea nousta, kun naudan kasvatusaika on pitkä”, Jokinen sanoo.
Näissä tapauksissa pitäisi reagoida nopeasti.
”Huonojakin tilanteita voidaan korjata. On seurattava tilan kokonaistaloutta tarkasti ja keskusteltava rahoittajan sekä yhteistyötahojen kanssa ajoissa.”
Lihanautakasvattamon on Jokisen arvion mukaan mahdollista pärjätä nykyisin kohtuullisesti.
”Mutta erinomaista tulosta nykyinen tilityshinnan ja kustannusten suhde ei toistaiseksi mahdollista.”
Tulokseen voi kuitenkin vaikuttaa myös myyntituottojen kautta hyvällä laadulla, kasvulla ja painoilla, vaikka lihan tuottajahinta ei nousisikaan.
Yksi miinustekijä on hävikki. Vasikoita menehtyy esimerkiksi hengitystieongelmiin ja isojakin sonneja joudutaan välillä lopettamaan muun muassa jalkavikojen takia.
”Näissä olisi vielä parannettavaa”, Jokinen sanoo.
TERHI TORIKKA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
