Evira arvioi eläinsuojeluvalvonnan määrän ja laadun kohentuneen
Eläinsuojeluvalvontaa hoitavat Suomessa nykyisin pääasiassa alueellisesti ja paikallisesti toimivat valvontaeläinlääkärit.
Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran arvion mukaan valvontojen määrä ja laatu ovat vuoden 2009 lopulla voimaan tulleen eläinlääkintölain uudistuksen myötä parantuneet.
”Valvontoja tehdään hyvällä ammattitaidolla ja perusteellisesti”, sanoo eläinten terveys ja hyvinvointi -yksikön johtaja Jaana Mikkola.
Hän kuitenkin myöntää, että valvontaeläinlääkäreillä on edelleen liikaa töitä ja valvontatyöhön tarvittaisiin paikoin lisää voimavaroja. Tilastoja viime vuoden eläinsuojeluvalvonnoista ei vielä ole.
Aiempien vuosien kokemukset kertovat, että varsinkin uusintatarkastusten tekeminen on haastavaa.
”Se on erittäin huono asia. Jos epäkohtien korjaamista ei varmisteta, valvonnan tehoa ei voida taata”, Mikkola harmittelee.
Täydentävien ehtojen valvonnat saadaan tehtyä kaikki, mutta otantavalvontoihin saattaa jäädä puutteita.
Suomessa on 58 valvontaeläinlääkärin virkaa. Näistä 42 on tällä hetkellä täytetty, neuvotteleva virkamies Sanna Hellström Evirasta kertoo. Osassa viroista valvontatyö ei ole täysipäiväistä.
42 valvontaeläinlääkäriä oli määrä, johon vuoden 2009 lopulla voimaan tulleella eläinlääkintöhuoltolailla tähdättiin. Siinä mielessä tavoite on täyttynyt.
Virkoja on kuitenkin parhaillaan auki. Täyttäminen ei ole helppoa, sillä työttömiä eläinlääkäreitä ei ole. Lisäksi valvontatyö on henkisesti raskasta eikä sovi kaikille.
”Valvoja on harvoin toivottu vieras, kuten praktikko.”
Maantieteellisesti valvontaeläinlääkäreitä on Hellströmin mukaan melko kattavasti. Eläinlääkäri puuttuu viidestä valvontayksiköstä, joista Espoossa valvonta on hoidettu muulla tavoin.
Myös Hellströmin mukaan on nähtävissä, että eläinsuojeluvalvontaa tehdään enemmän ja paremmin kuin ennen lakiuudistusta.
Uusien virkojen myötä tietoisuus valvontaeläinlääkäreistä on lisääntynyt, mikä on poikinut lisää ilmoituksia. Valvontatyötä on paikoin kertynyt ruuhkaksi asti.
”Toistaiseksi on vaikea arvioida, millaiseksi työmäärä vakiintuu eli aiheuttavatko uudet virat piikin vai onko epäilyilmoitusten määrä lisääntymässä. Resurssien todellinen riittävyys nähdään vasta, kun ruuhkat on purettu ja kaikki virat täytetty”, Hellström sanoo.
Hän selvittää parhaillaan, miten virat täyttyvät ja miten eläinlääkärit niiden hoitamista jaksavat. Tuloksia ei vielä ole.
Valvontaeläinlääkärit saavat apua aluehallintovirastojen (avi) hyväksymiltä eläinsuojeluvalvojilta. Heitä on tällä hetkellä vain kolme.
Eläinsuojeluvalvojat voivat antaa eläintenpitäjille neuvoja ja heillä on velvollisuus ilmoittaa epäkohdista viranomaisille. Eläinsuojeluongelmiin voi puuttua vain valvontaeläinlääkäri, terveystarkastaja tai poliisi.
Avin hyväksymät valvojat voivat tarkastaa eläintiloja, mutta kotirauhan piiriin heillä ei ole oikeutta mennä.
”Eli esimerkiksi kotirauhan piirissä olevat koirat ja kissat jäävät heiltä valvomatta”, Mikkola tarkentaa.
Hän arvelee, että painotus tuotantoeläimiin olisi yksi syy avien valvojien vähyyteen.
”Määrä on romahtanut, lisää väkeä tarvittaisiin.”
Toive on, että Suomen eläinsuojeluyhdistyksen (SEY) kouluttamat valvojat hakisivat hyväksyntää aveista.
Ilman avin hyväksyntää SEY:n vapaaehtoiset valvojat eivät voi tehdä eläinsuojelutarkastuksia.
Eviran näkemyksen mukaan kotirauhan piiriin ei saa mennä edes vastaanottajan luvalla, vaan oikeudesta tulisi olla säädetty. Siksi avin valvojat eivät mene koteihin edes valvovan viranomaisen kanssa.
SEY luottaa kuitenkin yhteistyöhön eläinten pitäjien kanssa. Yhdistyksen valvojat käyvät kotirauhan piirissä, mikäli eläinten omistaja antaa luvan.
Mikkola arvelee, että juuri tästä syystä SEY:n valvojat eivät hae avin hyväksyntää.
”He ehkä kokevat, että toiminta onnistuu paremmin nykyisellään.”
TERHI TORIKKA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
